Saaripuron putous

Saaripuron nimetön vesiputous on yli 20 metriä korkea köngäs, joka sijaitsee Kuusamossa Oulangan kansallispuistossa. Putous virtaa Kitkajoen pohjoispuolella lähellä Pähkänänkallion jyrkännettä ja Karhunkierroksen tunnettua vaellusreittiä. Köngästä ei ole merkitty karttoihin eikä maastoon, joten jos putouksen haluaa nähdä, on tiedettävä mitä etsiä.

Putousta ruokkiva Saaripuro on pieni joki, joka saa vetensä Pähkänänvaaran pohjoispuolisilta soilta sekä läheisestä Saarilammesta. Rakenteeltaan putous on kaskadi, eli vesi putoaa pieninä portaina louhikkorinnettä alas könkään pituuden jakautuessa muutaman kymmenen metrin matkalle. Vielä itse putouksen alapuolella puro kuohuu koskena, ennen kuin sen kulku ennen Kitkajokeen laskemista rauhoittuu. Ulosanniltaan nauhamaista köngästä voisikin luonnehtia vaikkapa kuuluisan ruotsalaisen Västenåfallet -putouksen suomalaiseksi serkuksi.

Matka putouksen luokse puhtaasti Karhunkierrosta pitkin edellyttää lyhimmillään n. 6–7 kilometrin patikoimista Juuman kylästä itään. Putouksen luokse on kuitenkin mahdollista päästä myös lyhyempää reittiä Karhunkierroksen ulkopuolelta, joskin se edellyttää n. 2 kilometrin patikkamatkaa mäkisessä ja yleisesti vaikeakulkuisessa maastossa. Matkan aikana joutuu tällöin mm. laskeutumaan jyrkkää polkua ja lahonneita puuportaita Pähkänänkalliolta alas Kitkajoen rantaan. Auto kannattaa jättää läheisen, melko hyväkuntoisen hiekkatien päähän Pähkänänkallion pohjoispuolelle.

Itse putous löytyy seuraamalla Karhunkierroksen polkua Pähkänän kodalta pari sataa metriä pohjoiseen, minkä jälkeen on ylitettävä Saaripuro ja jatkettava puron vartta luoteeseen toiset parisataa metriä. Putouksen kohinan voi jyrkännettä lähestyttäessä kuulla kauas, mikä helpottaa suunnistamista. Paluumatka autolle kannattaa tehdä seuraamalla Karhunkierroksen reittiä ylös putouksen itäpuolelta, ylittämällä Saaripuro (ei siltaa) ja kulkemalla loppumatka (n. 1 km) poluttoman metsän läpi.

Saaripuron putous korkean veden aikaan luontokuvaaja Antti Kettusen lainaamassa erikoiskuvassa 23.8.2014.

Hankalasta maastostaan huolimatta itse putous on ehdottomasti vaivan arvoinen. Vaikkei putouksen keskivirtaama erityisen suuri olekaan, on köngäs korkealta syöksyvine vesiryöppyineen selvästi näyttävämpi kuin esimerkiksi Kolilla sijaitseva Tarhapuron putous – joka on nähtävyytenä monta kertaa Saaripuroa tunnetumpi. Luontokohteena Saaripuron putous lukeutuu hyvänä edustajana Kuusamon ja koko Itä-Suomen putousten joukkoon ja ansaitsisi siten ainakin opaskilven maastoon Karhunkierroksen varrelle.

Näyttävimmillään putous on keväällä sulamisvesien aikaan (itse kävin paikalla toukokuussa tulvien osin jo laannuttua), mutta näkemisen arvoinen se lienee ympäri vuoden aivan kuivimpia kausia lukuunottamatta. Kun kuulee veden pauhaavan poluttomassa erämaassa ja näkee pärskeiden syöksyvän korkealta nimettömän putouksen niskalta, voi itsensä tuntea lähes löytöretkeilijäksi!