Risslan putoukset

Risslan putouksiksi kutsutaan Raaseporissa Fiskarsin ruukkikylän pohjoispuolella virtaavaa putouskoskea. Putoukset sijaitsevat läheisestä Myllyjärvestä lähtevässä Risslaån-joessa, joka yläjuoksullaan putoaa metsäistä jyrkännettä alas 18 metriä arviolta sadan metrin matkalla. Luonnonsuojelualueella sijaitseva putousten ryhmä on Etelä-Suomen korkeimpia.

Koskessa Myllyjärven vesi valuu useassa pienessä portaassa alas rinnettä, jota täplittävät kuuset ja kalkkiperäisen maan tunnusmerkkeinä olevat pähkinäpensaat. Putoukset alkavat vanhalta padolta (rakennettu 1899), jolla on aikoinaan säädelty järven korkeutta ja tuotettu 3000 voltin generaattorin kautta sähköä Fiskarsin ruukille. Patoluukun jälkeen vesi putoaa välittömästi n. 2 metriä korkeana luiskana alas kapeaan, aluskasvillisuuden reunustamaan purouomaan. Tämän jälkeen joki kiemurtelee metsän läpi askelmina, joita virtaamasta riippuen on 6–10 kpl. Portaista suurimmat ovat silmämääräisesti arvioituna 1–1.5 metrin luokkaa.

Risslan putouksia on helppo ihailla joen länsipuolen harjanteelta, jolla menee polku. Polku lähtee rinnettä alas heti patoluukulta. Näköala pitkänä nauhana virtaavalle putoukselle on yleisesti hyvä, ja koski kuohuu ja solisee mukavasti. Rinteen alla kosken virta rauhoittuu, kun joki jatkaa matkaansa metsän kätköistä peltoaukeiden täplittämään maisemaan.

Maisemallisten arvojensa ohella Risslaån putouksineen on myös tutustumisen arvoinen taimenjoki kalastusharrastajille. Fiskarsissa sijaitsevan Orvis Pro Shop Fiskars -kalastusliikkeen tiedotteen (2009) mukaan Risslaån on 3-metriä leveine uomineen "mitä mainioin purokalastuskohde". Tosin putouksen sijainti luonnonsuojelualueella rajoittaa kalastuskäytön vain yhdelle harrastajalle kerrallaan yhdessä oppaan kanssa. Orvis Pro Shopin sanojen mukaan ”Vesi putouksessa on aivan kirkasta ja taimenet ovat täällä kuin pieniä jalokiviä.”

Putouksen luokse menee hyväkuntoinen hiekkatie ja polku (kartassa J.E. Erikssonin Tie tai Myllyjärventie), joskin tien loppuosa on suljettu puomilla ajoneuvoliikenteeltä. Tätä lähemmäksi putousta ei autolla pääse (ainakaan itse ollessani paikalla 4. toukokuuta 2013), ja matkaa puomilta patoluukulle on vajaa kilometri. Auto kannattaa jättää suosiolla kauemmaksi puomilta, ja kulkea loppumatka kauniissa maalaismaisemassa jalan.

Toinen tapa vierailla putouksilla on patikoida pitkin Risslan metsäpolkua, joka on maastoon merkitty hyväkuntoinen n. 4 km rengasreitti (ks. linkki alla). Reitin varrella on laavu ja nuotiopaikka. Tällöin lähtö on Fiskarsin ruukkikylän keskustasta, ja auto kannattaa jättää Fiskarsin torille (os. Peltorivi 1, 10470 Fiskars).

Kaiken kaikkiaan Risslan putoukset ovat kaunis ja ennen muuta harvinainen putous Etelä-Suomen maisemissa lähellä Fiskarsin ruukkia. Keskivirtaamaltaan Risslaån ei ole päätä huimaava, ja putous on ylivoimaisesti parhaimmillaan keväisin. Vähävetisimpinä aikoina putous saattaa joskus kuivua jopa kokonaan, jos Myllyjärven veden pinta ei yllä patoluukulle. Vaikka kyse on kokonaisuutena pikemmin jyrkkien koskien sarjasta kuin yhdestä vesiputouksesta, ovat Risslan putoukset virkistävä luontokohde, jonka näkeminen totisesti edellyttää enemmän kuin vain pikavisiitin!