Pihtsusköngäs

Pihtsusköngäs – eli saamelaisittain Bihcosgorži – on yksi Suomen suurimmista ja kuuluisimmista vesiputouksista. Putous sijaitsee kirkasvetisessä Pihtsusjoessa Käsivarren Lapin erämaassa, noin kaksi kilometriä läheisestä Pihtsusjärvestä etelään. Könkäässä vesi putoaa kovan tunturiliuskeesta muodostuvan kielekkeen päältä syvään kanjoniin, vapaan pudotuksen yltäessä 17 metriin.

Suuren korkeutensa ja jyrkkyytensä ansiosta Pihtsusköngäs kuuluu alueella kulkevan Kalottireitin tärkeimpiin nähtävyyksiin. Putouksen luokse pääseekin helpoimmin seuraamalla Kalottireittiä joen itäpuolelta, joskin kuvauksellisimmillaan putous lienee joen länsipuolelta. Aurinkoisella ilmalla putouksella voi helposti nähdä sateenkaaren.

Luontokuvaaja ja -kirjailija Risto Louneman mukaan Pihtsusköngäs on Suomen korkein yhtenäinen ns. Niagara-tyypin vesiputous. Kuten Niagaran putous Pohjois-Amerikassa, myös Pihtsusköngäs on vuosituhansien kuluessa edennyt ylävirtaan. Louneman mukaan lähes parinkymmenen metrin korkeudelta syöksyvä vesi on rikkonut putouksen alla olevaa kalliota ja kuluttanut siihen onkalon. Ajan myötä tyhjän päälle jäänyt katto on sortunut ja köngäs astunut muutaman metrin ylävirtaan. Kanjoni, jossa Pihtsusköngäs virtaa, on syntynyt juuri tällä tavoin. (Lähde: Suomen Luonnon ihmeitä, 2001)

Koska putous sijaitsee keskellä Käsivarren erämaa-aluetta, sen näkeminen vaatii lyhimmilläänkin n. 40 kilometrin patikkamatkan Kilpisjärveltä Kalottireittiä pitkin. Auton voi jättää Kilpisjärven luontokeskuksen pihalle parkkiin. Käytännössä putous on järkevintä katsastaa, kun suunnitelmissa on vaeltaa Kalottireitillä muutenkin. Tällöin kohteen luokse ehtii kolmessa päivässä.

Vaeltamaan lähdettäessä on muistettava varautua alueelle tyypillisiin äkillisesti vaihtuviin sääilmiöihin (mm. kovat sadekuurot, sumu, kova tuuli jne.) ja hankalaan maastoon. Esimerkiksi kivirakan ja pienten jokien ylittämiset, samoin kuin jyrkät nousut ja laskut ovat tavallisia. Putousta verraten lähellä sijaitsevat kuitenkin Pihtsusjärven autio- ja varaustupa, joissa vaeltajan on kätevä yöpyä. Käytännössä putouksen näkeminen edellyttää hyvää fyysistä kuntoa ja vaellustaitoa, joita ilman alueelle ei tule lähteä.

Vaikkei Pihtsusköngäs maamme korkein putous olekaan, on se tiettävästi korkein täysin vapaasti putoava koski. Tämä yhdistettynä jylhiin tunturimaisemiin, könkään leveyteen ja suurehkoon vesimäärään tekee kohteesta mielestäni kenties Suomen upeimman vesiputouksen. Siksi Pihtsusköngästä voineekin kutsua ei vain Suomen Niagaraksi, vaan myös maamme vesiputousten kuninkaaksi!