Matkaopas ja tietolähde Suomen luonnontilaisista vesiputouksista

Neitoköngäs

****-

Posio

 Putouksen tiedot
Pääsy
Vaikea
Korkeus (yht.) 8 m
Korkein porras 6 m
Pituus 2 m
Virtaama (kesk.) 0.03 m3/s
Virtaama (huippu) 0.4 m3/s
Luokitus Porrasputous
Vesistö Nimetön puro
Leveysaste 66.16432 (N)
Pituusaste 27.51218 (E)
Paikkakunta Posio

Jos Suomen rajojen sisältä pitäisi nimetä yksi alue, jota voisi kutsua putousbongarin aarrekammioksi, olisi yksi vahva ehdokas Korouoman rotkolaakso Posiolla. Harvalla toisella kotimaamme kaistaleella nimittäin on yhtä otollisia puitteita vesiputousten muodostumiselle, kuin tuolla kilometrien mittaisella kanjonilla, jonne laskee suuri joukko erikokoisia jokia ja puroja pohjoisesta.

Korouoman rinteiltä löytyy myös tämän artikkelin Neitoköngäs, joka on arviolta kahdeksanmetrinen siro vesiputous laakson koillisjyrkänteellä. Putous sijaitsee rotkolaakson puolivälin kieppeillä reilun kilometrin päässä Saukkovaaran kanjonilaavusta pohjoiseen. Neitoköngäs ei ole putouksen virallinen nimi, mutta koska sitä on useampaan otteeseen käytetty kohdetta koskevissa verkkokeskusteluissa viime vuosina, käytän nimeä myös tässä artikkelissa.

Neitoköngäs syntyy, kun nimetön puro, joka saa vetensä rotkolaakson pohjoispuoliselta Saukkosuolta, ylittää lähes pystysuoran kallion virratessaan alas laaksoon. Koska veden määrä on vähäinen ja rinne jyrkkä, syntyy kalliopaadelle hento ja kauniisti soliseva vesiputous.

Putouksessa on kaksi pääporrasta, joista ensimmäisessä vesi putoaa kirkkaana suihkuna vehreän pensaikon keskeltä kalliojyrkänteelle. Tämä pystysuora porras on korkeudeltaan parin metrin luokkaa. Kalliolle osuttuaan puro soljuu noin kuusi metriä korkeana viuhkana jyrkänteen alla olevaan tummaan, kaatuneiden puiden muodostamaan lampeen, joka on kuin luonnon oma kahluuallas. Altaasta vesi jatkaa edelleen matkaansa laakson pohjalle Korojokeen läpi vehreän aluskasvillisuuden.

Koillissanomien uutisartikkelin 16.11.2016 mukaan könkään on alunperin löytänyt ranualainen ilmakuvausta harrastava yrittäjä Ilkka Karttunen 2000-luvun alussa. Karttunen on ko. artikkelissa luonnehtinut putouksen löytämistä mm. seuraavin sanoin:

"Kuvasin Korouomaa pienhelikopterilla ilmasta, ja huomasin könkään tuolloin. Paikka alkoi minua kiinnostamaan, ja menin katsomaan sitä. Sieltähän löytyi upea köngäs. Könkään kohina kuuluu siitä noin 200 metrin päässä olevalle vaelluspolulle. Kun sen löysin, olen käynyt sen jälkeen siinä joka vuosi."

Karttusen sanoin köngäs näyttää "vanhalta putoukselta", josta sammalpeite ja pintakasvillisuus on poikkeuksellisen kovan kevättulvan johdosta kuoriutunut pois, ja vesi on päässyt virtaamaan vapaasti. Hän toteaa kohteen geologiasta myös, että kivien ja lohkareiden väliin mennyt vesi on mahdollisesti routinut aikanaan puron väylää suuremmaksi.

"Uusi nähtävyys se on, vaellusreitti voitaisiin vaikka ohjata kulkemaan könkään kautta", Karttunen toteaa optimistisena artikkelin lopuksi.

Putouksen tavoittaminen nykypäivänä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Menneinä vuosina putoukselle todellakin pääsi lähes suoraan tekemällä pienen koukkauksen Saukkovaaran ja Kurtankaltion väliseltä retkeilyreitiltä koilliseen. Kesäkuusta 2018 alkaen Metsähallitus on kuitenkin linjannut virallisen reitin Korojoen länsipuolle, joten putouksen tavoittaminen ei enää onnistu ilman huomattavaa vaivannäköä.

Jotta Neitokönkäälle pääsisi, on kuljettava nykyistä retkeilyreittiä Saukkovaaran Kanjonilaavulta noin kilometrin verran pohjoiseen, ja ylitettävä Korojoki (esimerkiksi joen yli kaatuneeseen puunrunkoon tukeutuen), jolloin päästään takaisin vanhalle retkeilyreitille. Tämän jälkeen on kiivettävä laakson koillisrinnettä putouksen luokse sieltä, missä maasto sallii kulkemisen parhaiten. Itse kiipesin ylös ensin putouksen länsipuolelta, ja kuljin sitten rinteen suuntaisesti kaakkoon kohinaa seuraten. Maasto putouksen ympärillä on kohtalaisen vaikeakulkuista, sillä rinne on jyrkkä, ja täynnä sammalen peittämiä kiviä, joiden väliin jalka herkästi luiskahtaa. Rinteen alla on myös useita suoalueita, jotka kannattaa suosiolla kiertää.

Suuresta vaivannäöstä huolimatta Neitoköngäs on ehdottomasti vaivan arvoinen luonnonnähtävyys, sillä se on harvinaisen kaunis virtaavan veden helmi keskellä Korouoman muutenkin jylhää rotkomaisemaa. Vehreys ympäröi putousta joka puolelta, ja paikka on lumoava jopa matalalla vedellä. Suuret kuuset ikään kuin suojelevat kohdetta, ja paljastavat sen vaeltajalle vasta aivan läheltä, kun solina on ensin johdattanut retkeilijän putouksen luo. Luonnon rakentama allas putouksen alla vielä korostaa paikan poikkeuksellista maisemaa.

Metsähallituksen kesäkuussa 2018 tekemän reittimuutoksen seurauksena lienee turha toivoa, että putoukselle ainakaan lähitulevaisuudessa saataisiin merkittyä polkua ja opaskylttiä. Siksi putousta voi vaikean maastonsa vuoksi suositella nykypäivänä vain reippaille ja hyväkuntoisille eränkävijöille. Onneksi palkintokin on yhä suuri.

Ajo-osoite

Nimetön soratie, 97815 Posio
GPS: 66.15492 (N), 27.54168 (E)
Avaa uuteen välilehteen Google Maps -palvelussa

Kävelyä putoukselle retkeilyreitillä ja sen jälkeen poluttomassa maastossa yhteensä n. 2.5 km.

Video putouksesta

Palvelut putouksen lähellä:

Vuokramökki

Sauna

Muita putouksia lähialueella (alle 30 km):

Auttiköngäs

Rovaniemi


Kommentit (0)

Ei kommentteja.

Kirjoita uusi kommentti


Sivun ylläpito

Putous lisätty sivustolle 10.08.2018, muokattu viimeksi 08.08.2019

  Tilaa uutiskirje

Postituslistamme jäsenenä kuulet ensimmäisten joukossa uusista vesiputouksista sivustollamme.

Tilaa uutiskirjeemme täältä!

Suomen Vesiputoukset - Youtube Suomen Vesiputoukset - Pinterest

  Yhteistyössä

Twitter