Lahankoski

Lahankoski on reippaasti kohiseva putouskoski, joka virtaa Mustijoessa Uudellamaalla Pornaisten kunnassa. Koski alkaa jyrkällä kolmen metrin vesiputouksella, jonka jälkeinen osa kosken pudotuksesta (n. 10 metriä parinsadan metrin matkalta) on valjastettu sähköntuotannolle. Sähkövoimalasta huolimatta ylin putous on edelleen lähes luonnontilassa.

Vesiputous syntyy, kun hiljakseen virtaava Mustijoki ylittää kalliokynnyksen, joka ulottuu joen poikki koko uoman leveydeltä. Ennen putousta joen virta on lähes tyyni. Kalliokynnyksen jyrkkyys vaihtelee paikoittain, ollen parhaimmillaan pystysuora, välillä portaittainen, ja loivimmillaankin yli 45 astetta. Könkään pohjalta vesi jatkaa matkaansa tiesillan ali, ja siitä edelleen minivesivoimalan patosuvantoon.

Lahankoski on tiettävästi saanut nimensä siitä, että entisaikoina jokea käytettiin paljon kuljetusväylänä. Pitkän, matalan kosken vuoksi oli Lahan alueella venettä laahattava rantoja pitkin. Lahankoskella on ollut tärkeä paikkansa myös lähellä sijainneen (yli 200 vuotta vanhan) Lahan kartanon ja -tilan historiassa. Kosken ylimmän putouksen länsipuolella toimi vuoteen 1912 asti saha, ja könkään alapuolella on sijainnut läheisen Kupsenkylän mylly, jonka betoniset perustukset ovat yhä nähtävissä jokiuomassa. Lisäksi uomassa on vanhoja uittorännin jäänteitä, sillä tukinuittoa joessa harjoitettiin aina 1950-luvulle.

Lahan kartanon oma (ja sittemmin restauroitu) mylly rakennettiin v. 1892 kosken alajuoksulle, jossa se toimi pienenä sähköntuotantolaitoksena itse jauhamistoiminnan ohella. Sähköä tuotettiin tuolloin kahden generaattorin voimin kartanon ja lähitalojen käyttöön. Sähköntuotanto päättyi 1960-luvulla turbiinien jäädyttyä ja haljettua, ja koski sai virrata vapaana aina vuoteen 2010. Tällöin vesivoimala uusittiin, jolloin suurin osa koskesta menetti luonnollisen virtaamansa. Kaikeksi onneksi putouksista ylin ja jyrkin säästettiin kuitenkin patoamiselta, vaikka tätäkin tiettävästi projektin alkuvaiheessa harkittiin.

Kosken lähelle pääsee helposti autolla Meijerintietä pitkin, ja kosken lähialueella on useita parkkipaikkoja. Pääputousta on helppoa ihailla Mustijoen sillalta, jolta könkään näkee suoraan edestä. Vettä riittää kuivimpia aikoja lukuunottamatta peittämään pääosan kalliokynnyksestä, ja kosken pauhu on komeata kuunneltavaa. Putousta ympäröivä Lahan kulttuurimaisema on avointa, idyllistä maalaismiljöötä. Kesäisin Lahankoskella järjestetään monenlaisia tapahtumia, kuten näyttelyitä ja elokuvanäytöksiä kartanon myllyn tiloissa. Lisäksi kartanon alueella on mahdollisuudet mm. ratsastuksen ja tenniksen harrastamiseen.

Kaiken kaikkiaan Lahankoski on hieno vesiputous, jonka kauneutta osin varjostaa vesivoimala, ja sen myötä vähävetiseksi (ehkä kevättulvia lukuunottamatta) jäänyt kosken alajuoksu. Mikäli vesivoimalaitos olisi jätetty rakentamatta (asia ratkesi pitkän oikeuskäsittelyn jälkeen v. 2009), olisi koski varmasti omassa luokassaan Etelä-Suomen vesiputousten joukossa. Tästä antaa aavistuksen jo se, että jyrkähköjä, lähes kuivuneita kalliokynnyksiä on myös kosken loppupäässä.

Toivossa voi toki elää, että sähköntuotannoltaan minimaalisen pieni voimalaitos (535 kW) vielä jonain tulevaisuuden päivänä puretaan ja koski entisöidään. Mutta hieno kulttuuri- ja luontokohde Lahankoski on jo nykyiselläänkin. Lisäksi se on ainakin oman kokemukseni pohjalta yksi maamme kaikkein leveimmistä vesiputouksista, ainakin kevättulvilla.