Koskenpään koski





Salo
Putouksen tiedot | |
---|---|
Pääsy |
Helppo
![]() |
Korkeus (yht.) | 7 m |
Korkein porras | 3 m |
Pituus | 20 m |
Virtaama (kesk.) | 0.5 m3/s |
Virtaama (huippu) | 5 m3/s |
Luokitus | Kaksoisputous |
Vesistö | Toivilanjoki |
Leveysaste | 60.49357 (N) |
Pituusaste | 22.97043 (E) |
Paikkakunta | Salo |
Huomio:
Kehotamme putouksella vierailijoita noudattamaan erityistä huolellisuutta. Alueella on maanomistajan ilmoituksen mukaan ilmennyt mm. roskaamista ja luvatonta pysäköintiä yksityisillä piha-alueilla. Muistutamme samalla, ettei tällainen toiminta kuulu millään muotoa jokamiehenoikeuksien piiriin.
Koskenpään koski on pieni kaksihaarainen vesiputous, joka sijaitsee Vaskion kylässä entisen Halikon kunnan alueella Lounais-Suomessa. Putous sijaitsee Toivilanjoen alajuoksulla paikassa, jossa joki ylittää kallioisen rinteen n. puoli kilometriä ennen laskemistaan läheiseen Vaskionjokeen. Kokonaiskorkeutta portaittaisella kaksoisputouksella on arviolta 6–7 metriä.
Koski alkaa joen alitettua läheisen maantiesillan ja virrattuaan siitä muutaman kymmenen metriä kaakkoon. Johtuen Toivilanjoen vähävetisyydestä ja maaston tasaisuudesta ei veden virtaus kiihdy sanottavasti ennen putousten alkua. Sillan jälkeen virta haarautuu kahtia ns. läntiseen ja itäiseen uomaan, joista kumpikin muodostaa oman vesiputouksensa. Nämä putoukset ovat kaksi toisistaan irrallista luontokohdetta, jotka uomien välissä oleva kallio ja tiheä metsikkö jakavat erilleen.
Läntisen uoman köngäs on avoin ja mukavasti pauhaava putous, joka koostuu monesta peräkkäisestä portaasta. Uoman ylimmässä osassa joki laskee vetensä ensin kahtena pikkuputouksena kiviseen "altaaseen". Tästä altaasta vesi putoaa edelleen porras kerrallaan jyrkännettä alas, ennen kuin joki pääsee jatkamaan matkaansa tasaisemmalla maalla kohti Vaskionjokea.
Itäinen uoma puolestaan virtaa pidemmän matkan syvässä kallionotkossa, ja putoaa alas kahtena peräkkäisenä könkäänä. Könkäistä ensimmäinen on noin kolmimetrinen luiskamainen putous, jälkimmäinen taas lähes pystysuora parimetrinen porras. Könkäiden välillä vesi kiemurtelee kalliouomassa, ja katoaa sitten runsaiden lehtipuiden varjostamaan alavirtaan.
Koskea on maaston puolesta helpointa ihailla läntisen haaran puolelta, jonne läheiseltä ajotieltä pääsee kävelemällä aidassa olevan puisen portin kautta. Koska alue on yksityisessä omistuksessa, siellä liikkuessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, ja vältettävä häiriöiden aiheuttamista paikallisille. Alueella on eläimiä (mm. koiria) vapaana, joten putoukselle mennessä mukaan EI pidä ottaa mahdollisia omia lemmikkejä.
Koskenpään kosken läntisen haaran tontille pystytettiin keväällä 2021 puinen aita tontilla pidettävien eläinten vuoksi. Kulku läntisen haaran rantaan tapahtuu kuvassa näkyvän portin kautta polkua pitkin. Kuva: Linda Vahtera 30.4.2021
Putouksen lähikuvaaminen läntisen haaran puolelta saattaa vaatia kiipeilemistä kivillä ja kallioilla, mikä tosin onnistuu terveeltä ihmiseltä ilman suurempia vaivoja. Läntistä köngästä on mahdollista ihailla myös alajuoksun puolelta pieneltä kävelysillalta, jolloin kosken näkee yhtenä pudotuksena. Koska joen varret kasvavat runsaasti lehtipuita (mm. leppiä), on putouksen ihaileminen helpointa keväällä ennen lehtien tuloa puihin. Tällöin myös joen virtaama on suurimmillaan.
Kosken itäisen uoman maasto on selvästi edellistä vaativampaa, erityisesti jos alemman könkään haluaa päästä näkemään edestä. Tällöin kävijän tulee laskeutua jyrkkää kalliota joen (ja maantiesillan) itäpuolelta, ja tunkeutua alavirran rantaa reunustavan tiheikön lävitse. Kokonaisuutena sekä läntinen että itäinen haara ovat kuitenkin kauniita luontokohteita, jotka kannattaa ainakin päällisin puolin katsastaa, jos maastossa liikkuminen ei pelota.
Koskenpään koskella on ollut osansa Vaskion kylän historiassa, sillä koskessa on sijainnut mylly ainakin 1800–1900 -lukujen vaihteessa. Ilmeisesti näiltä ajoilta on peräisin myös läntisen uoman lähellä lojuva vanha myllynkivi. Ympäristö on lähes kauttaaltaan peltoja ja pieniä metsäsaarekkeita, eli hyvin perinteistä Lounais-Suomen maaseutua.
Siinä missä vapaat jyrkät vesiputoukset ovat harvinaisia koko maakunnassa, on Koskenpään koski mukava ja piristävä poikkeus. Vaikka veden virtaama kevättulvien ulkopuolella on pienehkö, on putous kaunis ja tärkeä lisä eteläisen Suomen luonnontilaisten vesiputousten joukkoon.
Lisätietoa
Ajo-osoite
Ruuhikoskentie 29, 25260 Salo
GPS: 60.49398 (N), 22.96998 (E)
Avaa uuteen välilehteen Google Maps -palvelussa
Ruuhikoskentieltä käännytään länteen ja ylitetään Toivilanjoki. Putouksen läntiselle haaralle menee polku aidassa olevan puuportin kautta heti maantiesillan jälkeen. Putouksen itähaaralle sillan toisella puolella ei mene erillistä polkua.
Putouksen sijainti kartalla
Avaa putouksen sijainti Maanmittauslaitoksen maastokartalleVideo putouksesta
Sivun ylläpito
Putous lisätty sivustolle 13.05.2012, muokattu viimeksi 04.07.2021
Kommentit (2)
Tero Hintsa - 08.07.2015, 21:20
Heinäkuun alun 2015 kuvia Koskenpäältä löytyy nyt http://kuvakulmilla.com/2015/07/08/the-koskenpaa-koski-waterfalls/ -blogista. Oli tosi harmaa päivä tänään, hyvä päivä kuvata putousta.
veeti - 04.10.2014, 11:40
Koskempään koski on kyllä hieno veiputous! Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, jos asuu alle 200 kilometrin päässä!
Noin 50 metrin päässä putouksesta sijaitsee toinen, pienempi ja loivempi putous joka lienee pääputouksen sivuhaara, :)
Ei kommentteja.
Kirjoita uusi kommentti