Kiutaköngäs

Kiutaköngäs ei lupauksitta mainosta itseään Suomen komeimmaksi vesiputoukseksi. Ja olipa tuo putouksen infotauluun kirjattu ilmoitus totta tai ei, kyse on niin mahtavasta luontokohteesta, että upeimpien putoustemme joukkoon tämän Oulankajoen helmen voi laskea jo ensivilkaisun jälkeen. Jo Kiutakönkään nimi kertoo paljon, sillä Saamen kielen sana "giuuhta" tarkoittaa syvää rotkomaista laaksoa. Keävngis (köngäs) puolestaan viittaa isoon vesiputoukseen.

Tosiasiassa Kiutaköngäs ei ole yhtenäinen vesiputous, vaan jyrkkien koskien sarja, jossa Oulankajoen vesimassat putoavat 325 metrin matkalla alas yhteensä 14 metriä. Kiutakönkään ylin ja ensimmäinen putous on yksittäisistä portaista suurin, ja vesi putoaa siinä lyhyellä matkalla ainakin neljä metriä. Tätä pudotusta seuraa jonkin matkan päässä pienempi köngäs, minkä jälkeen vesi kiemurtelee pauhaten tiensä suvantoon.

Veden kulku tapahtuu halki rotkomaisen uoman, jonka pohjoispuolen jyrkkä kallioseinämä hehkuu tiilenpunaisena. Tiilenpunainen väri johtuu dolomiittikivestä, joka on sukua kalkkikivelle. Etualan kallio puolestaan on kvartsiittia, ja joki onkin luonut uomansa kivilajien saumaan. Tämä tekee kohteesta ainutlaatuisen ehkä koko pohjoismaiden mittakaavassa.

Ensimmäisen putouksen alla on nähtävissä kattilamainen muodostuma eli hiidenkirnu, joka syntyi 9500 vuotta sitten mannerjäätikön sulamisvesien muokatessa aluetta. Tästä Hiidenkirnusta on perimätietojen mukaan kalastettu lohta haavilla. Kiutakönkään pääuoman eteläpuolella puolestaan sijaitsee pienempi keinotekoinen uoma, joka louhittiin 1900-luvun alussa tukinuittoa varten kosken ohittamiseksi. Tässä uomassa tosin virtaa vettä lähinnä kevättulvilla, mikä lienee yhtenä syynä siihen, ettei uittotoiminta jatkunut pitkään.

Koska Kiutaköngäs on tunnettu valtakunnallinen nähtävyys ja osa Oulangan kansallispuistoa, kohteen luokse pääsee helposti kävelemällä Oulangan luontokeskukselta opastettua polkua itään kilometrin verran. Reitti on osa Karhunkierrosta, joka kuuluu maamme tunnetuimpiin retkeilyreitteihin. Hyvien opasteiden ja polun ansiosta könkäälle pääsee lähes mihin vuodenaikaan hyvänsä, ja retkeilijöitä varten paikalla on mahdollisuus myös tulentekoon.

Komeimmillaan putous on huhti-toukokuussa kevään sulamisvesien aikaan, mutta vettä riittää Oulankajoen suuren virtaaman ansiosta myöhemminkin tekemään koskesta näyttävän. Kiutaköngästä on helppo ihailla ja kuvata lähes mistä kulmasta tahansa, ja aivan kosken rantaankin pääsee, jos vähänkin osaa kallioilla kiivetä.

Vaikkei Kiutakönkään tapauksessa voida puhua yksittäisestä vesiputouksesta, on se komeudessaan ja varsinkin vesimäärässään maamme upeimpia putouskohteita. Ehdoton nähtävyys se on kaikille Oulangan kansallispuistossa matkaileville!

Huom. Kiutakönkään koskiluokitukseksi on määritelty V–VI, eli hengenvaarallinen (Lähde: joet.info). Tiettävästi kosken on laskenut vain muutama henkilö.