Matkaopas ja tietolähde Suomen luonnontilaisista vesiputouksista

Kemppilän Myllykoski

Ruokolahti

 Putouksen tiedot
Korkeus (yht.) 17 m
Korkein porras 3 m
Pituus 60 m
Virtaama (kesk.) 0.37 m3/s
Virtaama (huippu) 1.0 m3/s
Luokitus Kaksoisputous
Vesistö Myllyjoki
Leveysaste 61.51094 (N)
Pituusaste 28.91023 (E)
Paikkakunta Ruokolahti
Pääsy
Helppo
***--

Kemppilän Myllykoski on Ruokolahden pohjoisosassa sijaitseva putouskoski, joka on muodostunut Ihalanjärven ja Suuren Jukajärven väliselle kannakselle. Koskessa vesi putoaa n. 60 metrin matkalla yli 17 metriä. Nimensä putous on saanut alueella taannoin sijainneesta Kemppilän myllystä, joka 1900-luvun alkupuolella oli merkittävä alueellinen tuotantolaitos ja veromylly. Nykyään mylly on purettu, ja koski palvelee kävijöitä paikallisena nähtävyytenä. Paikalle pääsee helposti autolla, jonka voi parkkeerata kosken alkupään välittömään läheisyyteen.

Pituutensa vuoksi Myllykoski on nähtävyytenä ainutlaatuisen monipuolinen luontokohde. Putouskorkeuden jakautuessa koko kannaksen pituudelle voidaan yhden vesiputouksen sijasta puhua monen könkään sarjasta. Vaikka kohde on kauttaaltaan (varsinkin korkean veden aikaan) jo kokonaisuutena näyttävä ilmestys, sijaitsevat komeimmat vesiputoukset vasta kosken loppupäässä Jukajärven rannan tuntumassa.

Myllykoski haarautuu kannaksen keskivaiheilla kahteen pääuomaan, joista eteläisempi kuohuaa leveänä putousviuhkana Jukajärven jyrkiltä rantakallioilta alas järven aaltoihin. Tällainen suuren järven rantaan päättyvä putous on Suomen oloissa harvinainen. Putousviuhkaa pääsee ihailemaan ja kuvaamaan järvessä olevalta laiturilta, ja muutenkin kannaksella on helppo liikkua kosken eri osiin rakennettujen siltojen, portaiden ja polkujen ansiosta.

Myllykosken pohjoisempi haara puolestaan muodostaa kokonaan oman putouksensa, joka ei ole nähtävissä laiturilta. Vesi kuohuaa syvemmällä metsässä kalliolta alas betonisen voimalaitosrakennuksen raunion ja kallion välistä, pudoten lähes vapaasti yli 3 metriä. Koska putouksen leveys on tällä kohdalla alle metrin, on vesimäärän puristuttava kapeikon läpi, mikä tekee könkäästä vähintään yhtä upean kuin edellä kuvattu eteläisen haaran viuhkaputous. Pudotuksen jälkeen vesi virtaa puiden suojassa järveen noin kymmenen metrin matkan. Könkään näkeminen vaatii hieman enemmän kiipeilyä kuin eteläisen haaran putouksen katselu, ja kohteelle laskeutuva polku on muutenkin vaikeakulkuisempi. Tästä huolimatta kosken molemmat putoushaarat ovat näkemisen arvoisia, ja ne kannattaa ehdottomasti katsoa, jos paikan päälle vaivautuu.

Kemppilän Myllykoski on sekä hieno vesiputous, että ulkoilmamuseo.
Kemppilän Myllykoski on sekä hieno vesiputous, että ulkoilmamuseo paikan historiasta. Kuva: Jussi Laine 14.5.2011.

Myllykosken arvoa korostaa myös putouksen tärkeä rooli alueen historiassa. Paitsi että Kemppilän myllyssä jauhettiin 1900-luvun alkupuolella lähikylien viljat, myllyn yhteydessä toimi myös pärehöylä ja saha. Kosken kautta uitettiin myös tukkeja Saimaalle ja teollisuuden käyttöön aina vuoteen 1963 asti. 1900-luvun puolivälissä koskessa toimi myös myllärin omistama pieni sähkölaitos, joka tuotti virtaa lähiseudun taloille ja auttoi Ruokolahden sähköistämisessä. Myllykosken arvoa ja muistoa kunnioittaen on paikallinen Torsantaka-Jukajärven kyläyhdistys tehnyt vuodesta 2015 alkaen työtä paikan kehittämiseksi nähtävyys- ja retkikohteena: tekeillä on mm. nuotiopaikka, laavu, wc ja polkujen parannustöitä.

Kaiken kaikkiaan Myllykoski on hieno kevään, alkukesän ja sateisten kausien nähtävyys. Kosken parhaat puolet piilevät kauniin järvimaiseman ja paikan ainutlaatuisen historian lisäksi siinä, että erilaisia putouksia ja virtapaikkoja mahtuu koskeen useita. Kuivimpana kesäaikana veden määrä voi kuitenkin jäädä kosken kokoon nähden vähäiseksi, mikä kannattaa pitää mielessä ennen kuin putousta lähtee katsomaan.

Ajo-osoite

Myllykoskentie 115, Ruokolahti
GPS: 61.51078 (N), 28.90918 (E)

Koski alkaa tien vierestä.

Video putouksesta


Kommentit (0)

Ei kommentteja.

Kirjoita uusi kommentti


Sivun ylläpito

Putous lisätty sivustolle 15.11.2011, muokattu viimeksi 02.05.2018

  Tilaa uutiskirje

Postituslistamme jäsenenä kuulet ensimmäisten joukossa uusista vesiputouksista sivustollamme.

Tilaa uutiskirjeemme täältä!

  Yhteistyössä

Twitter