Jyrävä

Jyrävän 9-metrinen köngäs on yksi Suomen suurimmista vesiputouksista. Kourumainen putous sijaitsee Kuusamossa Oulangan kansallispuiston keskellä virtaavassa Kitkajoessa. Virtaamaltaan maamme vuolaimpiin kuuluva putous syntyy, kun vesimassat puristuvat joessa olevan kalliokapeikon läpi alla olevaan suvantoon. Nimensä putous onkin saanut äänestään, sillä kumean jyrinän voi erottaa jo pitkän matkan päähän.

Jyrävä sijaitsee Suomen tunnetuimpiin vaellusreitteihin kuuluvan Karhunkierroksen varrella. Helpoiten putoukselle pääsee ns. Pienen Karhunkierroksen rengasreitin varrelta, kävelemällä esimerkiksi Juuman kylästä tai erämaahotelli Basecamp Oulangan paikoitusalueelta n. 3 km Karhunkierrosta itään Kitkajoen eteläpuolelle. Reitin varrella on myös hyvä mahdollisuus tutustua Oulangan kansallispuiston luontoon ja Kitkajoen muihin koskiin, erityisesti valkoisena kuohuaviin Mylly- ja Aallokkokoskeen.

Reitti kulkee välistä korkeilla kallioilla ja jyrkkiä nousuja ja laskuja riittää, mikä antaa haastetta matkailijalle. Putous on kuitenkin ehdottomasti vaivan arvoinen, ja itse paikalla on hyvä mahdollisuus hengähtää ja syödä eväitä kosken pauhua kuunnellessa. Talveksi Jyrävän päälle muodostuu paksu jääkatto, joka sulaa kokonaan pois yleensä vasta toukokuussa – nähtävyys sekin.

Jyrävän, kuten Kuusamon muidenkin suurten koskien säilyminen luonnontilassa oli 1900-luvun puolivälissä veitsen terällä, kun käytiin ns. koskisodat – yksi Suomen luonnonsuojelun virstanpylväistä. Tapahtumasarja lähti liikkeelle koskien jouduttua voimatalousyhtiöiden kiinnostuksen kohteeksi 1950-luvulla. Vuosien kädenväännön jälkeen kosket – muiden muassa Jyrävä ja läheinen Kiutaköngäs – kuitenkin rauhoitettiin kaikelta vesivoimarakentamiselta. Voiton ansiosta niin Jyrävän kuin muidenkin lähikoskien luona vierailee nykyään tuhansia matkailijoita vuosittain.

Jyrävää on kuvattu Kuusamon vesiputousten kuningattareksi, mikä sopii könkään "arvolle" enemmän kuin hyvin. Onhan kyseessä yksi Suomen ylivoimaisesti kauneimmista putouksista – eikä vähiten vuolaan virtansa, mittavan korkeutensa, jylhän ympäristön ja ehkä myös dramaattisen historiansa vuoksi!

Huom. Jyrävän koskiluokitukseksi on määritelty VI, eli hengenvaarallinen (Lähde: joet.info). Tiettävästi kosken on laskenut vain muutama henkilö.