Isterinkoski

Isterinkoski on Muhoksen Poikajokilaaksossa virtaava koski, joka koostuu pääasiassa kahdesta putouksesta ja niitä ympäröivästä koskiosuudesta. Kokonaispituutta koskella on yli puoli kilometriä, ja pudotuskorkeutta koko matkalla yhteensä n. 23 metriä.

Koski on syntynyt Muhokselta Hailuotoon ulottuvan hautavajoaman, ns. Muhos-muodostuman itälaidalle. Tämä vajoama syntyi 1300 miljoonaa vuotta sitten, kun peruskallio vajosi. Hautavajoama löydettiin vasta vuonna 1938 valmisteltaessa Oulujoen vesivoimarakentamista. Isterinkosken nimen tarkka alkuperä ei ole tiedossa, mutta akateemikko Martti Haavio on arvellut sen liittyvän katolisella ajalla tunnetun pyhän Gregoriuksen eli Pyhän Yrjön legendaan. Nimen kirjoitusmuodot (St. Georgio ja St. Gorgi) ovat mahdollisesti muuntuneet muotoon "Isteri".

Isterinkosken kahdesta könkäästä ylempi on pikemminkin luiskamainen koski ("liukumäki") kuin varsinainen vesiputous. Alempi putous on kuitenkin kohtuullisen jyrkkä köngäs, jossa vesi putoaa vajaat kolme metriä lyhyellä matkalla. Molempia putouksia on helppo katsella ja kuvata kävelytien ja hyväkuntoisten metsäpolkujen ansiosta. Alue on muutenkin luontonsa puolesta näkemisen arvoinen, sillä Poikajokilaakso kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Ympäristön kasvillisuus on poikkeuksellisen rehevää, ja sisältää useita harvinaisia lajeja (mm. lettorikko).

Koska Isterinkoski on paikallinen nähtävyys, kohteelle on tienvarsiopastus. Auton voi jättää läheiselle parkkipaikalle, jonka vieressä on myös grillipaikka. Puhtaasti vesiputouksena Isterinkoski ei yllä Suomen vesiputousten kärkikastiin, sillä kosken kaksi putousta ovat korkeudeltaan ja jyrkkyydeltään pienehköjä moniin muihin Suomen könkäisiin verrattuna. Kokonaisuutena koski on kuitenkin näyttävä ja kaunis retkeilykohde.