Tosielämän esimerkki: Tourujoen vesivoimala Jyväskylässä on väistymässä luontoarvojen alta

Julkaistu: 01.01.2019

Pienten vesivoimaloiden aiheuttamat ympäristöhaitat virtavesiluonnolle ja jokimaisemille ovat nousseet viime vuosina näkyväksi keskustelunaiheeksi sekä luonnonsuojelun, että energiapolitiikan piirissä. Kiivaita kannanottoja on nähty esimerkiksi vaelluskalojen suojelusta ja kalateiden rakentamisvelvoitteista, ja myös useat kansanedustajat ovat ilmaisseet kantansa pienvesivoiman purkamisesta virkistyskäytön tieltä.

Kunnallispolitiikassa aiheeseen liittyvää keskustelua on nähty esimerkiksi Pudasjärvellä marraskuussa 2018 avatun kuntalaisaloitteen muodossa, joka tähtää paikallisen Pirunköngäs-putouksen vapauttamiseen 0.5 megawatin minivesivoimalan kahleista matkailukäyttöön. Vaikka kuntalaisaloite odottaa vielä käsittelyään, on koko maata edustavien gallup-kyselyiden perusteella ilmeistä, että nykypäivänä entistä useammat suomalaiset kannattavat ainakin energiataloudeltaan vähäarvoisimpien voimalaitosten purkamista luonto- ja matkailuarvojen hyväksi.

Pirunkongas042013scaled
Tältä Pirunköngäs eli "Pikku-Taivalkoski" voisi pysyvästi näyttää, jos voimalaitoksen lakkauttamiseen tähtäävä kuntalaisaloite Pudasjärvellä hyväksytään. Kuva: Juha Hagelberg

Suomi on tasainen maa. Toisin kuin vaikkapa naapurimaassamme Norjassa, meillä ei ole aitoja vuoristoja, eikä muitakaan suuria korkeusvaihteluita, lukuunottamatta eräitä Korouoman rotkolaakson kaltaisia yksittäiskohteita pohjoisessa. Tämän johdosta myös energiataloudellisesti kannattavan vesivoiman rakentaminen on Suomessa vaikeampaa kuin Norjassa, ja vesivoimalle hyvin soveltuvia koski- ja putouskohteita on vähän.

Nykypäivänä Suomen jokikilometreistä yli 90 % on tavalla tai toisella rakennettu, vaikka vesivoiman osuus koko maan energiantuotannosta on vain 10 – 20 %. Huomionarvoista on, että jopa 96 % kaikesta vesivoimasähköstämme (n. 2900 megawattia) tuotetaan kuudessa suuressa joessa: Kemijoessa, Oulujoessa, Vuoksessa, Kokemäenjoessa, Kymijoessa ja Iijoessa. Siksi on erittäin valitettavaa, että myös kymmenien pienempien jokiemme kauniit kosket ja putoukset (esim. edellä mainittu Pirunköngäs) ovat vähäisestä tehostaan huolimatta menetetty erityisesti 1900-luvulla tippavoimaloiden alle. Ja siellä ne ovat – energiateknologian kehityksestä huolimatta – vielä tänäkin päivänä, koska voimaloille kerran myönnetyt vesiluvat ovat lähtökohtaisesti pysyviä.

Tai eivät sittenkään aivan kaikki. Jyväskylän kaupungin 2010-luvulla käynnistämä Tourujoen yleissuunnitelma tähtää kaupungin läpi virtaavan Tourujoen kunnostamiseen vesivoimakäytöstä takaisin luonnontilaiseksi virtavesiuomaksi. Hanke on osa Kankaan alueen asemakaavamuutosta, jossa vanha tehdasalue muutetaan 2020-luvulla asuin- ja työpaikka-alueeksi. Samalla Kankaalla nyt sijaitseva 0.62 megawatin minivesivoimalaitos on tarkoitus lakkauttaa. Tällainen vesivoiman tietoinen purkaminen virkistysarvojen tieltä on erittäin harvinainen poikkeusesimerkki maassamme, jossa kerran rakennetun vesivoimalan lupa on käytännössä "ikuinen".

Vaikkei Tourujoessa vesiputouksia olekaan, on moni putoustemme ystävä varmasti utelias kuulemaan, millaiset tekijät ja arvot kaupungin päätöksenteossa ovat alun alkaen johteneet siihen, että on tehty päätös joen vapauttamisesta. Suomen Vesiputoukset -sivuston ylläpito haastatteli Jyväskylän kaavoitusbiologi Anne Laitaa, joka Tourujoen yleissuunnitelman vastuuhenkilönä kertoo alla omin sanoin, millaiset seikat Tourujoen kunnostamiseen käytännössä johtivat.

TourujokiUoma3
Tourujoen minivesivoimalan pato ja betoninen ohijuoksutuskouru Jyväskylässä 3.5.2010. Kuva: Jussi Laine

TourujokiUoma2
Vesivoimalan juoksutuskourun alin osa yhdistyy Tourujoen pääuomaan. Kuva: Jussi Laine

Kaavoitusbiologi Anne Laita, millaiset tavoitteet ja arvot vaikuttivat Jyväskylän kaupungin päätöksenteon taustalla, että Tourujoki haluttiin vapauttaa vesivoimalta, ja kunnostaa virkistyskäyttöön?

"Kankaan vanhan tehdasalueen suunnittelu ja kaavoitus asuin- ja työpaikka-alueeksi käynnisti myös Tourujoen tulevaisuutta koskevan pohdinnan. Kankaan alueen suunnittelun aikana myös Tourujoen linjauksesta Kankaan alueen kohdalla tehtiin useita vaihtoehtoisia esityksiä. Varsinainen päätöksentekoprosessi on ollut aika monitahoinen, kunnes lopulta vuonna 2015 päädyttiin lopettamaan itse voimalaitostoiminta ja kunnostamaan uoma nykyiselle paikalleen. Tässä painoi luultavasti taustalla se, että saavutettavat hyödyt katsottiin suuremmaksi, kuin vesivoimatuotannon loppumisesta aiheutuva taloudellinen menetys.

Vesivoimayhtiö olisi joutunut joka tapauksessa investoimaan voimalaitoksen modernisointiin ja patoturvallisuustoimenpiteisiin, mikä olisi vähentänyt lähitulevaisuudessa sen taloudellista kannattavuutta. Saavutettavina hyötyinä tunnistettiin mm. virkistyksellisten arvojen nouseminen ja kalojen nousun mahdollistaminen. Hankkeella on ollut myös koko ajan vahva tuki kuntalaisilta, mikä on voinut heijastua myös päätöksentekoon."

Kuinka helppo tai vaikea prosessi Tourujoen voimalaitoksen lunastaminen ja purkaminen käytännössä oli? Millaisia toimenpiteitä se käytännössä vaati kaupungilta?

"Mielestäni voimalaitoksen lakkauttamista on suunniteltu yhteisymmärryksessä voimalaitoksen omistajan kanssa. Voimalaitos edustaa aika marginaalista osuutta heidän sähköntuotannossaan, ja hekin hahmottivat hankkeessa enemmän hyötyjä kuin menetyksiä. Voimalaitokseen olisi myös lähivuosina täytynyt tehdä investointeja (modernisointi, patoturvallisuustoimenpiteet), joten tässä vaiheessa tuli luonteva sauma miettiä voimalaitoksen tulevaisuutta.

Vesivoimalaitos on suojeltu rakennus, joka tulee jäämään säilyväksi rakennukseksi myös jatkossa. Sille mietitään jatkossa sen luonteeseen soveltuvaa uutta käyttötarkoitusta. Voimalaitoksen peltinen kuori on tarkoitus myöhemmin purkaa, jolloin sen alta paljastuu rakennuksen vanha luotimainen muoto."

Kuinka kalliiksi voimalaitoksen lunastaminen arviolta tuli, ja mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että kaupassa onnistuttiin?

"Tourujoen voimalaitoksen toiminnan lakkauttaminen ja siihen kytkeytyvät kaupat (mm. vesivoimarakenteet ja niihin liittyvät maa-alueet) ovat hyvin erikoistapaus, sillä Jyväskylän Energia on kaupungin omistama liikelaitos.

Valmistelua on tehty yhteistyössä, eikä lopullisia kauppoja ole vielä tehty. Kauppahinta ei ole vielä määräytynyt, mutta tässä tapauksessa se on hyvin pitkälti kaupunkikonsernin sisäinen asia. Voimalaitos ei tuota enää sähköä, sillä viime talvella sattunut tulipalo sai aikaiseksi laakerivian. Jyväskylän Energia huolehtii tällä hetkellä säännöstelyvelvoitteesta olemassa olevan luvan mukaisesti. Tällä hetkellä voimalaitos on siis omistajalleen kuluerä."

Mitä muita käytännön haasteita Tourujoen kunnostukseen liittyy? Onko niistä selvitty hyvin?

"Tourujoen kunnostuksen haasteet ovat kohdistuneet nykyisten vesivoimarakenteiden alueelle. Osayleiskaavassa suojelukohteina määritettyjen pato- ja kanavarakenteiden osalta on käyty keskustelua museoviranomaisen kanssa. Näiden osalta suojelumääräyksiä on tarkennettu erillisellä asemakaavaprosessilla.

Vesivoimarakenteiden kohdalla on myös monenlaisia muita haasteita kuin suojelukysymyksiä. Näitä ovat mm. rinnealueen stabiliteettiongelmat, täyttömaat, tilanpuute ja suuret korkeuserot."

Millaisia arvoja (taloudellisia, esteettisiä, matkailullisia jne.) Jyväskylän kaupunki näkee virkistyskäytössä olevalla Tourujoella verrattuna kahlittuun Tourujokeen?

"Toki Tourujoki on ollut vahvasti virkistyskäytössä jo tähänkin saakka. Itse asiassa ihmisten ajatus luonnontilaisesta joesta voi olla myös aika hämärtynyt. Esimerkiksi Tourujoen perattu ja monotoninen yläjuoksu mielletään laajasti kauniiksi ja luonnontilaiseksi jokimaisemaksi. Kunnostuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden myötä Tourujoen varteen saadaan entistä enemmän oleskelurantaa.

Kaupunki uskoo, että kunnostettu ja kalojen nousun mahdollistava jokiympäristö on myös kaupungin vetovoimatekijä. Kalataloudellisen kunnostuksen näkökulmasta Tourujoki on toki vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Tällöin kunnostustoimenpiteitä tulee tehdä Tourujoen lisäksi myös muualla, Tourujoen yläpuolisilla jokiosuuksilla."

Vesivoimaloiden purkaminen on vielä nykypäivänäkin harvinaista, sillä voimaloiden luvat ovat lähtökohtaisesti pysyviä. Jos jokin toinen kaupunki haluaisi toteuttaa vastaavantyyppisen hankkeen omalla alueellaan, miten asiassa kannattaisi lähteä liikkeelle?

"Ehkä olisi järkevä lähteä liikenteeseen jollakin kevyellä esiselvityksellä, jolla saataisiin selvitettyä kunnostuksen vaatimat toimenpiteet ja niiden kustannukset. Tärkeää on myös alustavat neuvottelut voimayhtiön kanssa, jolloin saadaan selville heidän mahdollinen kiinnostuksensa luopua vesivoimatuotannosta. Mutta ei tähän välttämättä mitään yhtä oikeaa sapluunaa ole. Syyt ja voimat, jotka saavat hankkeet nitkahtamaan eteenpäin, voivat olla hyvinkin tapauskohtaisia."

Kiitos haastattelusta!

TourujokiVapaanaHavainnekuva
Havainnekuva Tourujoen uomasta virkistyskäytössä. Kuva: Ramboll Finland Oy

Anne Laidan haastattelun perusteella voimme siis tehdä karkean oletuksen, että jos koski tai putous halutaan Suomessa vapauttaa vesivoimalta takaisin luonnolle, tarvitaan paitsi rahaa, myös hyvässä hengessä tehtävää yhteistyötä voimayhtiön kanssa, missä kaikkien osapuolten intressit tunnustetaan.

Asiaa auttanee myös, jos voimalaitos on vanha ja kaipaa remonttia, jos hankkeella on kuntalaisten tuki, ja jos se toteutetaan osana kunnan vetämää laajempaa kaavamuutosta, jolloin tarvittavat selvitykset voidaan sitoa osaksi kaavaprosessia. Vielä entisestään tilanne helpottuu, jos kunta tai kaupunki omistaa voimalaitoksen tai osan siitä.

Suomen Vesiputoukset -sivuston ylläpito kannattaa lähtökohtaisesti vesivoiman – ja erityisesti minivesivoiman – vähentämistä Suomessa, sillä uskomme, että kahlittujen koskiemme luonto-, ja matkailuarvot painavan vaakakupissa enemmän, kuin vanhentunut ja ympäristöhaittoja tuottava energiamuoto.

Tourujoen esimerkki kertoo, että ainakin Jyväskylän kaupunki näyttää uskovan samoihin arvoihin, ja myös vie niitä toiminnallaan eteenpäin. Ja vaikkei Tourujoessa vesiputouksia olekaan (edes vapauttamisen jälkeen), antaa Jyväskylän kaupungin päätös rohkaisevan esimerkin koko Suomelle siinä, etteivät edes minivesivoimaloiden "ikuiset" toimiluvat jatku joka tilanteessa ikuisina, kun olosuhteet vain ovat oikeat ja tahtoa riittää.

Tärkeä kysymys kuuluukin: minkä kahlitun joen tai putouksen voisimme nähdä vastaavanlaisen päätöksen kohteena seuraavaksi?

Lisätietoa Tourujoen kunnostushankkeesta:
https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu/projektit-ja-ohjelmat/tourujoen-kunnostushanke

Tietoa pienvesivoiman ympäristöhaitoista:
https://vaelluskala.net/pienvesivoiman-kielteiset-vaikutukset-vaelluskalakantoihin-ovat-osoittautuneet-oletettua-suuremmiksi


Kommentit (2)

   Admin - 10.01.2019, 14:27

Vesivoima aiheuttaa huomattavia ympäristöhaittoja nimenomaan jokiekosysteemeille, esimerkiksi vaelluskaloille, joista monet kannat (esim. Laatokan järvilohi) ovat aidosti uhanalaisia. Myös kasvihuonekaasujen päästöjä voi vapautua niissä tapauksissa, joissa patoaltaan tai tekojärven alle jää suuri määrä biomassaa (ks. esim. https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/vesivoima_ei_aina_puhdasta), joten kokonaan päästötöntä vesivoima ei ole edes ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Suomen minivesivoimaloiden (alle 1 MW) kapasiteetti edustaa niin mitättömän marginaalista osaa koko Suomen, saati maailman sähköntuotannosta, ettei niiden säästämisellä ole minkäänlaista käytännön merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Paikallisen luonnon ja ekosysteemin näkökulmasta merkitys voi sitä vastoin olla hyvin suuri, kuten vaikkapa juuri Jyväskylän Tourujoella.

   Seppo - 09.01.2019, 18:04

'uskomme, että kahlittujen koskiemme luonto-, ja matkailuarvot painavan vaakakupissa enemmän, kuin vanhentunut ja ympäristöhaittoja tuottava energiamuoto'.
.Mitä ympäristöhaittoja vesivoimasta tulee? Ettekö tue ilmastonmuutosprosessin ehkäisemistä?. Energiamuotona pienvesivoima ja vesivoima on ympäristöystävällistä energiantuottoa, joka tarvitsee elinkaarensa aikana hyvin vähän huoltotoimenpiteitä eikä se tarvitse jatkuvia energiatukia kuten esim tuulivoima! Konfliktin (sodan) aikana otetaan käyttöön koko tehoreservi myös pienvesivoima. Senkään takia ei tule olemassa olevia laitoksia hävittää.

Kirjoita uusi kommentti


  Tilaa uutiskirje

Postituslistamme jäsenenä kuulet ensimmäisten joukossa uusista vesiputouksista sivustollamme.

Tilaa uutiskirjeemme täältä!

  Yhteistyössä

Twitter