Putousbongarin hienoimmat hetket – ja hyvää joulua!

Julkaistu: 20.12.2018

Ensi vuoden huhtikuussa tulee kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun aloitin aktiivisen harrastukseni luontokuvaajana ja Suomen vesiputousten kartoittajana. Kun näin joulun lähetessä ja lumen sadellessa ulkona muistelen kuluneita vuosia, en voi muuta kuin tuntea jälleen kerran tyytyväisyyttä kaikesta siitä, missä olen henkilökohtaisesti saanut olla mukana Suomen vesiputousten jännittävää maailmaa tutkiessani.

Kuluneisiin vuosiin on mahtunut osaltani monimuotoista putousretkeilyä aina pääkaupunkiseudun urbaaneilta luontoalueilta Pohjois-Lapin erämaihin. Kaikkien retkien taustavoimana on ollut yksi motivaattori ylitse muiden: Halu löytää uusia vesiputouksia suomalaisen luontomatkailun tukemiseksi ja putouksiin liittyvän luonnonsuojelun edistämiseksi.

Tähän mennessä koetuksi ovat tulleet niin jokien ylitykset tukkia pitkin Korouoman rotkolaaksossa, kuin hyttyslaumat Haltin erämaassa, ja ukkosmyrskyt Kevon luonnonpuiston avotunturissa. Silti en voisi ikinä vaihtaa pois yhtäkään päivää, olkoonkin, että mukaan on mahtunut monta fyysisesti rankkaa hetkeä, sekä useita tapauksia, joissa jokin "putoukseksi" oletettu virtapaikka onkin osoittautunut paikan päällä vain tavalliseksi koskeksi, ja jäänyt pois tältä sivustolta.

Joskus on silti mukava pohdiskella, mitkä ovat olleet putousbongarin unohtumattomimmat hetket kuluneiden vuosien aikana. Tähän kysymykseen ei nimittäin ole helppoa vastata, sillä jokaisen putouksen (ja pienemmänkin kosken) näkeminen ja löytäminen Suomen luonnossa on aina ollut pohjimmiltaan iloinen elämys.

Silti voin tunnistaa ainakin yhden tekijän, joka yhdistää niitä muutamia retkimuistoja, joille olen antanut omassa kokemusmaailmassani aivan erityisen lisäarvon. Tämä tekijä on löytöretkeilijän fiilis, tunne siitä, että on löytänyt jotain uutta ja ennennäkemätöntä, ja tehnyt kenties jopa pioneerityötä.

Ohessa kerron teille näin joulun alla kolmesta yksittäisestä putouksesta, joita kuvatessa tuo pioneerin ja löytöretkeilijän tunnelma on ollut lähes käsinkosketeltavan upea.

1. Putaanköngäs (6.6.2009)

Image02323AcroppedPUTK
Putaanköngäs kuvattuna filmikameralla hämärtyvässä kesäillassa 6.6.2009. Kuva: Jussi Laine

Ensimmäinen tapaukseni sijoittuu myöhäiselle kesäkuun illalle 6.6.2009, kun olin elämäni ensimmäisellä pitkällä putousretkellä tutkimassa Oulangan kansallispuiston virtavesiä Kuusamossa. Olin yöpynyt Oulangan kansallispuiston leirintäalueella, ja tehnyt päivällä autoretken Posion ja Rovaniemen puolelle Auttikönkään, Koivukönkään ja Alakönkään kuvaamiseksi – hienoja hetkiä nekin. Oulangan kansallispuiston paperikartasta huomasin kuitenkin, että Kiutakönkään pohjoispuolella Putaanojassa oli yksi vaatimaton "Putous" -merkintä ilman sen kummempia selityksiä. Innostuin siinä ajatuksesta patikoida illalla vielä tuon ylimääräisen kohteen luokse, vaikka kartasta näinkin, että kohde sijaitsi keskellä polutonta metsää.

Lähdin patikoimaan putoukselle pitkin Putaanojan itäistä rantaa maantieltä etelään. Kun olin lähellä kartassa näkyvää kohdemerkkiä, oli joessa pieni ehkä parin metrin korkuinen virtapaikka, josta lyhyen, ohikiitävän hetken jäin arpomaan, että tässäkö se kartan "putous" nyt on. Kuvasin virtapaikkaa hetken, mutta järkeilin sitten uudelleen, että tuskin näin pieni "putous" olisi yksin saanut kokonaista karttamerkintää osakseen. Jatkoin siis kävelyä vielä sata metriä joenvartta eteenpäin, ja sieltähän se löytyi mutkan takaa: Aivan upean ihana maljaputous, jonka muoto oli kuin Alppien vuoristopuroista (ensimmäinen ja vilpitön ajatukseni).

Siitä illasta tulikin pitkä, kun koetin kuvata putousta usealla kameralla kaikilta mahdollisilta näköalapaikoilta. Haastetta vain toi jatkuvasti vähenevä valon määrä, kun kello lähestyi puolta yötä. Vaikka onkin selvää, etten ollut ensimmäinen putouksella käynyt ihminen (mistä karttamerkintä muuten olisi peräisin), niin tunne siitä, että löysin jotain niin upeaa, mistä vain hyvin harva retkeilijäkään tietää – se oli jotain se.

Kävin putouksella uudestaan vielä alkukesästä 2016, saadakseni täydennettyä kohteen kuva-aineistoa, ja Putaanköngäs oli edelleen aivan yhtä mykistävä erämaan helmi, kuin ensimmäiselläkin kerralla.

2. Keroköngäs (22.5.2015)

P1100874scaled
Keroköngäs kevättulvien aikaan 22.5.2015 oli upea retkikokemus. Kuva: Jussi Laine

Keroköngäs Korouoman rotkolaakson länsipäässä Posiolla on yksi niitä putouksia, joiden löytyminen perustui omalta kohdaltani lähestulkoon pelkkään retkeilijän ja kartanlukijan vaistoon. Putouksesta ei nimittäin ollut internetissä tai matkailuoppaissa minkäänlaista kirjoitettua tietoa, ei edes nimeä tai erityismerkintää maastokartalla, kuten Putaankönkään tapauksessa sentään oli ollut. No, olihan kartan ortografisessa ilmakuvassa sentään näkyvissä epäselviä kuohuja, korkeusmallissa jonkin verran pudotusta (joskin varsin karkealla asteikolla), ja Kero-oja niminen joki teki "epäilyttävän" mutkan laskeutuessaan laakson pohjalle.

Koska jokin paikassa kiinnosti minua, päätin toukokuun 2015 putouskiertomatkallani poiketa Kemijärvi-Ranua välin ajomatkalla myös Kero-ojalla. Matkaa lähimmältä tieltä putoukselle oli vain muutama sata metriä, joten kohteen ehti tutkia mukavasti päiväretken puitteissa.

Kun sitten Korouoman laakson pohjaa edetessäni kuulin voimistuvan kohinan ja näin kuusipuiden välistä valkoisena vilisevän vaahdon, muistan että suorastaan hypin ilosta. Keroköngäs (joksi putouksen myöhemmin epävirallisesti nimesin) on mielestäni jopa vielä kauniimpi, kuin monta kertaluokkaa tunnetumpi Koivuköngäs samalla alueella, sillä Koivukönkäästä poiketen Keroköngäs putoaa lähes neljän metrin korkeuseronsa pystysuoraan. Kaiken lisäksi sattui olemaan kevättulvien aika, ja putouksen vesimäärä oli parhaimmillaan.

Voi toki olla, että tämänkin putouksen on useampikin retkeilijä löytänyt jo ennen minua, mutta jos näin on, niin miksei putouksesta ole koskaan näkynyt pienintäkään merkintää maastokartoilla tai matkaoppaissa? Vaikka väliäkö tuolla. Tärkeintä, että putous on olemassa, ja vahvistaa omalla pienellä "panoksellaan" sen faktan, että Suomikin on vesiputousten maa.

3. Basiköngäs (8.6.2016)

P1110461scaled
Basiköngäs kuohuu tunturikoivikon keskellä 8.6.2016. Kuva: Jussi Laine

Myös Utsjoella Karigasniemen itäpuolella virtaava Basiköngäs kuuluu retkimuistoissani niihin harvoihin putouskohteisiin, jotka olen alunperin löytänyt pelkän karttatutkimuksen avulla. Tästäkään putouksesta ei nimittäin ollut olemassa minkäänlaista kirjoitettua tietoa internetissä eikä muuallakaan, eikä edes Maanmittauslaitoksen maastokartalla mikään viitannut suoraan kohteen olemassaoloon.

Se mikä huomioni kiinnitti, oli kartan ortografisen ilmakuvan "epäilyttävät" kuohut joen kapeahkossa virtapaikassa, kun tutkin karttaa joskus vuoden 2013 alussa. Vaikka jokin paikan ilmakuvassa vaikutti putousmaiselta, vallitsi mielessäni myös vahva epäilys putouksen olemassaolosta; Kyseinen Basijohka-joki on nimittäin virtaamaltaan sen verran suuri, että pidin erikoisena, ettei niin suuren joen putousta olisi jo yksilöity vähintäänkin karttamerkillä, tai ehkä jopa maastoon merkittynä nähtävyytenä.

8.6.2016 oli Pohjois-Lapissa epävakainen ja viileä päivä, ja koko vuorokausi oli ollut täynnä voimakkaita sadekuuroja – välillä tuli räntääkin. Illalla sateet kuitenkin hetkellisesti väistyivät, ja minulle avautui lyhyt aikaikkuna tutkia Karigasniemen itäpuolen kohteita (majoitus oli läheisessä Kaamasen Kievari -majoitusliikkeessä).

Kartan ilmakuvassa näkemälleni virtapaikalle ei mennyt valmista polkua kuin alkumatkasta, kun lähdin tarpomaan maantieltä etelään poroaidan alitse läpi pienten tunturikoivujen täyttämän rinteen. Muistan tuosta illasta lämpimän auringonpaisteen ja tummien pilvien vuorottelun taivaalla, sekä vetisen maaston. Intoni nähdä tuo salaperäinen virtapaikka oli kuitenkin käsinkosketeltava, kun etenin jokea ylävirtaan raivaten tietäni koivikon läpi.

Hieman ennen kohdetta oli joessa pienehkö parimetrinen putous, joka yllätti iloisesti, mutta ei saanut minua pysähtymään kuin hetkeksi. Ne viimeiset kymmenet metrit kohteelle piti vielä jaksaa... ja sitten äkkiä se tapahtui. Tuo salaman lailla iskenyt näköhavainto, kun bongasin valkoisena hohtavan kuohun puiden takana omaa sijaintiani reippaasti korkeammalla.

Se oivallus ja into, kun tajusin, että olin osunut karttatutkimuksissani oikeaan, täytti minut riemulla. Ryntäsin eteenpäin, ja sieltä putous paljastui kokonaisuudessaan: kuin Karigasniemen oma "Jyrävä", kaksiportainen lähes 8-metrinen köngäs, joka alkaa leveänä, mutta puristuu kapeammaksi joen topografian myötä. Noh, eihän sitä Kuusamon Jyrävään voi toki verrata varsinkaan vesimääränsä puolesta, mutta löytöretkeilijäksi tunsin itseni jälleen, kun jäin tuota luonnonihmettä tunniksi kuvaamaan.

Image02928scaledBASI
Basikönkään upea virta kuvattuna suoraan edestä filmikameralla. Kuva: Jussi Laine

P1110451scaled
Tämä oli se pieni putous, jonka näin matkallani Basikönkäälle. Kuva: Jussi Laine

BasikongasPaluu08062016
Oloni oli väsynyt, mutta hyvin iloinen, kun viimein palasin Basikönkäältä takaisin lähtöpaikalleni tienvarteen. Kuva: Hanna-Mari Sorvari


Sellaisia olivat omat parhaat muistoni Suomen vesiputousten löytöretkeilijänä. Toivottavasti saan kokea vielä monta vastaavaa hetkeä lisää, ja samaa toivon muillekin Suomen retkeilijöille – tämän tunteenhan ei tarvitse rajoittua vain vesiputouksiin. Kohta ollaan taas matkalla kohti kevättä, ja sen myötä uusia virtaavia vesiä.

Iloista joulua kaikille Suomen luonnon ystäville!


Terveisin,
Jussi Laine
Sivuston perustaja


Kommentit (3)

   Keijo S - 31.12.2018, 20:08

On ollut erittäin palkitsevaa saada kulkea nämä vuodet matkassasi. Luonto tarjoaa meille tosi paljon, kun vain löytyy tutkimusmatkailijoita hakeutumaan syvemmälle pusikoihin ja kivikoihin. Oulangan alueella käyntikohteita on runsaasti, kaikissa käyminen ottaa monta päivää. Ja tervetuloa meille taas keväällä

   Olli - 21.12.2018, 18:00

Hienoa, että jaksat touhuta putousten parissa ja jakaa tietoa meille muille. Monenlaista mielenkiintoista on putoussivuilta tullut vastaan.

   Pekka - 21.12.2018, 17:48

Kiitos että pääsit meidät mukaan vähän haistelemaan löytöretkeijijän tunnelmia noiden kolmen kohteen tekstin kautta.

Kirjoita uusi kommentti


  Tilaa uutiskirje

Postituslistamme jäsenenä kuulet ensimmäisten joukossa uusista vesiputouksista sivustollamme.

Tilaa uutiskirjeemme täältä!

  Yhteistyössä

Twitter