Matkaopas ja tietolähde Suomen luonnontilaisista vesiputouksista

Kuntalaisaloite Pirunkönkään putouksen vapauttamiseksi vesivoimalta

Julkaistu: 18.11.2018

Pudasjärvellä sijaitseva Pirunköngäs (eli "Pikku-Taivalkoski") oli vapaana virratessaan yli 30-metrinen vesiputous, joka pauhasi Pintamo-järvestä lähtevässä Pintamo-ojassa metsän keskellä. Noin kahden kilometrin päässä järvestä virrannut putous oli upea luontokohde aina 1950-luvulle asti, jolloin köngäs padottiin vesivoimalle. Nykypäivänä entisen kohisijan paikalla on Koskienergia Oy:n omistama 0.5 megawatin minivesivoimala, ja putouksen kalliorinne pysyy kuivana lähes ympäri vuoden.

Nyt putouksella voi kuitenkin olla vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen edessään toivoa, sillä pudasjärveläiset ovat avanneet lajissaan ensimmäisen kuntalaisaloitteen, jonka tavoitteena on palauttaa putous vesivoimalta takaisin luonnolle. Kuntalaisaloitteessa painotetaan putouksen matkailullista merkitystä, ja esitetään, että kaupunki aloittaisi yhteistyöneuvottelut Koskienergian kanssa putouksen avaamiseksi ja kustannusten selvittämiseksi. Alueelle voitaisiin myös rakentaa laavu, sekä liikuntarajoitteisia varten tarkkailutasanteita, samaan tapaan kuin on tehty esimerkiksi Puolangan Hepokönkäällä.

Kuntalaisaloitteessa todetaan myös, että putouksen avaamisen myötä alueen retkeilyllinen arvo kasvaisi huomattavasti, ja Pudasjärven kaupungin imago luonnostaan tunnettuna hirsipääkaupunkina vahvistuisi. Samalla putouksen lähellä olevia luontopolkuja voitaisiin kehittää, ja olemassa oleva "Kannon nousu" -luontoreitti saataisiin kunnostettua uudelleen.

Pirunkongas1997
Pirunköngäs on kahlitsemisensa jälkeen ollut muutaman kerran vapaana tilapäisesti. Tässä kuvassa putous on auki vuonna 1997 Pintamon kyläpäivien kunniaksi. Kuvan lähde: Iijokiseutu-lehden verkkoratikkeli 14.11.2018

Kuntalaisaloitteen vastuuhenkilöinä toimivat pudasjärveläiset aktiivit Heino Ruuskanen ja Marko Koivula. Heidän mukaansa aloitteen lopullisena tavoitteena on Pirunkönkään vapauttaminen luonnontilaiseksi kokonaan, vaikka vapauttaminen voisikin tapahtua portaittain, eli ensin vaikkapa kuukaudeksi kerrallaan. Idean syntymiseen on ainakin Koivulan kohdalla vaikuttanut hänen omat retkeilykokemuksensa paikan päällä. Ruuskanen kertoo nähneensä putouksen kerran vapaana 1990-luvulla. Toistaiseksi tarkempia neuvotteluja kaupungin edustajien kanssa ei asiasta vielä ole käyty.

Sekä Ruuskanen että Koivula korostavat putouksen merkitystä luontokohteena, ja muistuttavat, että vapaana virratessaan Pirunköngäs toisi runsaasti matkailutuloja koko kaupungille, ja erityisesti paikallisille. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi majoitusliiketoiminnan kautta. Luontomatkailu on nykypäivänä kasvava ja ekologisesti kestävä elinkeino (kunhan se toteutetaan luonnon ehdoilla), ja arvokas mahdollisuus monelle pohjoisen pikkupaikkakunnalle saada lisää elinvoimaa ja työpaikkoja.

Oletettavasti Pirunkönkään kaltaisen kahlitun putouksen vapauttamisessa suurin haaste on lopulta raha: jonkun tai jonkin tulisi korvata vesivoimayhtiölle putouksen myötä menetetyn vesivoiman arvo. Myös teknisiä kysymyksiä on luultavasti paljon, koskien esimerkiksi vesistön (tässä tapauksessa Pintamo-järven) säännöstelyä. Mutta jos tahtoa ja rahaa on, ratkaisut ovat varmasti löydettävissä.

Pirunkongas042013scaled
Pirunköngäs virtasi myös huhtikuussa 2013 muutaman päivän ajan vapaana, johtuen Pintamojärven ylemmän säännöstelypadon hajoamisesta jäätymisen vuoksi. Kuva: Juha Hagelberg

Mikäli Pirunköngäs jonakin päivänä todella vapautettaisiin, kyseessä ei olisi ensimmäinen kerta Suomessa, kun minivesivoimalat saavat väistyä luonnon tieltä: Esimerkiksi Jyväskylän kaupungilla on parhaillaan työn alla yleissuunnitelma, jossa paikallisen Tourujoen vanha vesivoimalaitos (0.62 megawattia) puretaan, ja joki ympäristöineen kunnostetaan virkistyskäyttöön.

Vaikka Tourujoen tapauksessa kyse onkin kaupungin vetämästä kaavoitushankkeesta, eikä kuntalaisaloitteesta, lopputuloksissa on paljon samaa: vapaana virtaavan kosken arvo virkistykselle ja luonnolle nähdään suurempana, kuin minivesivoimalan tuoma mitätön energiahyöty. Ylipäätään minivesivoiman käytössä on 2000-luvulla tapahtunut selvä asennemuutos, jossa voimaloiden ympäristöhaitat painavat entistä useamman arvomaailmassa enemmän, kuin voimaloiden tuottama sähkö.

Suomen Vesiputoukset -sivusto antaa joka tapauksessa täyden tukensa Ruuskasen ja Koivulan kuntalaisaloitteelle. Lukuisat Pirunkönkään kaltaiset kotimaiset vesiputoukset ovat vielä tänäkin päivänä kahlittuja energiataloudeltaan merkityksettömien "tippavoimaloiden" vuoksi. Vapaana Pirunköngäs olisi ehdottomasti osa Suomen upeimpien vesiputousten kastia, ja kaiken lisäksi hyvien liikenneyhteyksien päässä.

Onkin syytä nostaa hattua, että menetettyjen putousten vapauttamiseen löytyy Heino Ruuskasen ja Marko Koivulan kaltaisia aktiivi-ihmisiä.

Linkki kuntalaisaloitteeseen:
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6309

Lue putouksesta lisää myös Suomen Vesiputoukset -sivuston koskinäytökset-osiosta.

Pirunkönkään sijainti Maanmittauslaitoksen Karttapaikalla

Pikkutaivalkoski1
Vanha kuva putouksesta todennäköisesti 1900-luvun alusta, jolloin joella uitettiin vielä tukkeja. Kuvan tarkka alkuperä tuntematon.


Kommentit (0)

Ei kommentteja.

Kirjoita uusi kommentti


  Tilaa uutiskirje

Postituslistamme jäsenenä kuulet ensimmäisten joukossa uusista vesiputouksista sivustollamme.

Tilaa uutiskirjeemme täältä!

  Yhteistyössä

Twitter