Top 10 – Suomen vesiputoukset
Tämä lista esittelee kymmenen suomalaista vesiputousta, jotka mielestäni kuuluvat maamme upeimpien joukkoon. Listaa ei tule ottaa kirjaimellisena totuutena, sillä hienoja kohteita on muitakin, ja makuasioista ei pidä kiistellä. Top-lista elää tarvittaessa sitä mukaa, kun uusia putouksia kuvataan ja lisätään sivustolle.
10. Kullaojan putous, Salla
Kullaojan nimetön vesiputous Sallan Naruskassa on mielestäni yksi maamme kauneimmista pikkuputouksista. Siinä missä könkään vesimäärä ja korkeus jäävät maltillisiksi, kohde ansaitsee listapaikkansa yhtenä Suomen salaperäisimmistä vesiputouksista. Putous sijaitsee jyrkkien kallioiden rajaamassa laaksossa lähellä nimetöntä järveä, jonka lähellä on luolia ja upeita näköaloja. Könkään jyrkänne on kesäaikaan vehreän sammaleen peitossa, mikä voi tuoda mieleen aarniometsien putoukset tropiikin viidakoissa. Jännittävä paikka, ja taatusti kaukana turistikohteista!
9. Komulanköngäs, Hyrynsalmi
Komulankönkään kuusimetrinen vesiputous Hyrynsalmella erottuu edukseen jo ainutlaatuisen geologiansa ansiosta. Kyse on Suomen oloissa harvinaisesta kaksoisputouksesta, eli putousta ruokkivan Syväjoen uoma jakautuu kahdeksi virraksi, joista kumpikin muodostaa oman vesiputouksensa. Komulankönkäällä on myös merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo, sillä toisen putouksen päällä sijaitsee museoitu, mutta edelleen toimintakuntoinen hierrinkivimylly vuodelta 1888. Putous ympäristöineen huokuu salaperäistä tunnelmaa ja luonnonrauhaa, ja alueen maisemat ovat kuin maalauksesta.
8. Hepoköngäs, Puolanka
Puolangan Hepoköngäs on Top-listan itseoikeutettu vieras jo maineensa vuoksi: kyseessä on yksi Suomen tämän päivän tunnetuimmista vesiputouksista, ellei tunnetuin. 18-metrinen nauhamainen köngäs on paitsi Kainuun korkein luonnontilainen putous, myös alueen tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä. Putoukselle on annettava tunnustusta niin korkeudesta ja kauniista luonnosta, kuin myös paikan huolellisesta kunnossapidosta polkuineen ja opasteineen. Hepoköngäs on myös yksi Suomen harvoista vesiputouksista, joiden luokse pääsee pyörätuolilla.
7. Putaanköngäs, Kuusamo
Putaanköngäs Oulangan kansallispuistossa on yksi kauneimmista vesiputouksista, mitä tähän mennessä olen Suomessa nähnyt. Harvinaislaatuisen siitä tekee erityisesti kohteen muoto ja geologia: kyse on tiettävästi ainoasta ns. malja-tyyppisestä (engl. punchbowl waterfall) vesiputouksesta Suomessa. Putaanköngäs on myös korkea ja kohtuullisen runsasvetinen putous, ja sellaisenaan varsinainen erämetsän helmi. Itselleni kohde tuo mieleen alppimaisemat ja vuoristovirrat. Näistä syistä Putaankönkään paikka Top 10 -listalla oli huomattavan selvä valinta.
6. Kiutaköngäs, Kuusamo
Kiutakönkään putous Oulangan kansallispuistossa on yksi Suomen suurimmista vapaista koskista. Samalla se kuuluu Hepokönkään ohella maamme tunnetuimpien vesiputousten joukkoon. Virtaamaltaan putous on Suomen vuolaimpia (keskiylivirtaama jopa 261 m3/s), kosken 14 metrin pudotuskorkeuden jakautuessa 325 metrin matkalle portaiksi. Ainutlaatuisen Kiutakönkäästä tekee paitsi mahtava vesimäärä, myös koskea sivuava jyrkänne tiilenpunaisine dolomiittikallioineen. Kiutakönkään tunnelmaa korostavat vielä Kuusamon metsäluonto ja jylhät vaaramaisemat.
5. Ravadasköngäs, Inari
Ravadasköngäs Lemmenjoen kansallispuistossa on yksi Pohjois-Lapin mahtavimmista vesiputouksista. Lemmenjokeen pohjoisesta laskeva Ravadasjoki kuohuaa viime metreillään kalliokanjonissa ja joen suulla useiden suurten putousten sarjana. Ravadaskönkään tunnelmaa lisää sen sijainti Lemmenjoen yläjuoksulla, jonne helpoimmin pääsee järjestetyllä venekuljetuksella. Venematka luonnontilaisella joella mahtavien metsä- ja tunturimaisemien keskellä tekee putouksen näkemisestä unohtumattoman elämyksen.
4. Jyrävä, Kuusamo
Oulangan kansallispuistossa sijaitsevaa Jyrävää on kutsuttu Kuusamon vesiputousten kuningattareksi. Ja mikäpä olisikaan parempi arvonimi tälle Koillismaan vaaramaisemien helmelle, jonka nähdessään pienen ihmisen on helppo hiljentyä. Kitkajoessa sijaitsevan kalliokapeikon läpi 9 metriä putoava koski on Suomen vuolaimpia, ja ympäröivät maisemat metsineen sen kauneutta korostavia. Putous sijaitsee Karhunkierroksen retkeilyreitin varrella, ja on alueella liikkuvalle helposti löydettävissä. Putousta lähestyttäessä ei jyrinästä voi erehtyä – kuten ei myöskään putouksen paikasta Top 10 -listan huippupäässä.
3. Kitsiputous, Enontekiö
Malla-tunturin luonnonpuistossa virtaava Kitsiputous eli Mallan kyyneleet on tiettävästi Suomen korkein vesiputousten sarja. Useassa portaassa Malla-tunturin etelärinteellä putoava koski tavoittelee 100 metrin kokonaiskorkeutta, vaikkei virallista mittausta olekaan tehty. Vesi valuu tunturin huipulta kuin huntuna taivaasta kohisten välistä pystysuorina, välistä kallioseinää viistävinä putouksina. Kitsiputous on jo korkeutensa ansiosta Suomen kauneimpia, ja oman lisänsä könkään arvolle antaa mahtava näköala Ruotsin ja Norjan puolelle. Veden vähäinen määrä pudottaa kohteen Top-listan huippukärjestä – mutta vain nipin napin.
2. Fiellun putous, Utsjoki
Fiellun 26-metrinen porrasputous Utsjoella on Inarin Ravadaskönkään ohella yksi Pohjois-Lapin merkittävimmistä vesiputouksista. Fiellujoesta Kevon kanjoniin vetensä laskeva köngäs sijaitsee maastoltaan erittäin haastavan Kevon retkeilyreitin varrella luonnonpuiston keskellä. Putous on alueen könkäistä jyrkin, ja vettä riittää keväästä syksylle. Putoukselle pääsy edellyttää parin päivän telttavaellusta Suomen upeimpien rotkomaisemien keskellä. Ulosanniltaan putous ympäristöineen on Suomen mahtavimpia.
1. Pihtsusköngäs, Enontekiö
Pihtsusköngäs Käsivarren erämaassa on itseoikeutettu Suomen Niagara, jos näin voi putouksesta sanoa. Pihtsusjärven eteläpuolella kuohuava putous laskee tunturiliuskeesta koostuvan katon päältä vetensä 17 metriä syvään kanjoniin. Pihtsuskönkään vesimäärä on suuri, pudotus vapaa, ympäröivät maisemat jylhiä ja köngäs täydellisesti keskellä luontoa – sen luokse on vaellettava lähes 40 kilometriä. Aurinkoisina päivinä putouksen alla voi nähdä sateenkaaren. Sanoja säästelemättä voi todeta, että Suomen vesiputousten kuningas on tämä – ei enempää eikä vähempää.
Ajankohtaista
30.03.2020
