Suomen Vesiputoukset

Suomen Vesiputoukset on suomalainen, yksityisessä omistuksessa oleva kaikille avoin verkkopalvelu, joka avattiin julkiseksi ensimmäisen kerran 2013.

Tarkoituksenamme on esitellä Suomen upeimpia luonnontilaisia vesiputouksia laadukkaan kuvituksen kanssa ja uusimman web-teknologian kautta. Samalla pyrimme edistämään erityisesti Suomen syrjäseutujen luontomatkailua ja tunnettavuutta. Tässä artikkelissa kerromme sivustomme toiminnasta, ja sen perustamiseen johtaneista vaiheista.


Sivuston perustaja

Virtaava vesi elementtinä on kiehtonut minua koko ikäni. Sain elämäni ensimmäiset kokemukseni vesiputouksista jo alle 6-vuotiaana 1980-luvun jälkipuoliskolla, kun vanhempani veivät minut Helsinkiin katsomaan Vanhankaupunginkosken putousta Vantaanjoessa. Vaikkei kyseinen putous ollut edes luonnontilainen, vaan pelkkä ihmisen rakentama voimalapato, se teki minuun heti lähtemättömän vaikutuksen.

Samaa koskea palasimme lapsuusaikanani katsomaan monet kerrat, ja innostukseni vesiputouksiin kasvoi käynti käynniltä enemmän. Myös perheemme vuonna 1993 tekemä Lapin ja Norjan kiertomatka antoi minulle – tuolloin vielä 11-vuotiaalle pojalle – mahdollisuuden nähdä luonnontilaisia koskia ja vesiputouksia uudella tavalla ja ennen kokemattoman läheltä.

Kaikista näistä ajoista ehti kuitenkin kulua lähes 20 vuotta, ennen kuin toden teolla innostuin Suomen luonnontilaisten vesiputousten tutkimisesta ja kuvaamisesta. Tätä ennen ehdin käydä paitsi lukion ja tulla ylioppilaaksi, myös päästä vuonna 2001 Helsingin Teknilliseen Korkeakouluun opiskelemaan sähkötekniikkaa ja digitaalista mediaa (valmistuin DI:ksi 2010). Virtaava vesi kiinnosti kuitenkin kaiken taustalla edelleen, mikä näkyi mm. taannoisessa harrastuksessani rakennella vanhempieni kesämökille keinotekoisia vesiputous-suihkulähteitä pihan koristeeksi.

Nykypäivänä kotimaani vesiputoukset muodostavat minulle yhden elämäni tärkeimmistä voimaa tuovista tekijöistä. Ne ovat antaneet minulle paitsi monta mielenkiintoista harrastusta (aina luontokuvaamisesta vaellukseen), myös opettaneet matkojen kautta elämää ja itsenäisyyttä, sekä tutustuttaneet uusiin ihmisiin. Voikin sanoa, että nykyisin vesiputoukset ovat minulle elämän lähde, jota ilman en ehkä osaisi elää enää ollenkaan.

Muoniossa Pallasjärven lähellä 18.5.2011
Jussi Laine
Sivuston perustaja ja ylläpitäjä


Mistä sivusto sai alkunsa

Vaikka olen ollut kiinnostunut vesiputouksista koko ikäni, sain ensimmäisen kipinäni tämän sivuston toteuttamisesta vasta kesällä 2008. Innoitus syntyi vähän kerrallaan lukiessani tuolloin vanhempieni kesämökillä luontokuvaaja Risto Louneman kirjaa Suomen luonnon ihmeitä (2001). Ehdottoman suosikkini kirjassa muodosti kappale "Komeimmat könkäät ja putoukset", jonka sisältöä ja kuvia tutkin kesän lämmössä uudelleen ja uudelleen.

Kirjan lukeminen herätti minussa uudenlaisen innostuksen kotimaani vesiputouksiin, eikä kestänyt kauaa, kun olin jo kotonani Espoossa etsimässä internetistä tietoa vasta lukemistani putouksista. Pettymykseni oli kuitenkin suuri, kun ainoatakaan kaiken kattavaa tietolähdettä kotimaani vesiputouksista ei ollut olemassa. Useista putouksista löytyi kyllä tietoa ja kuvia, mutta suurimmalta osin tieto oli sirpaleista ja osin ristiriitaistakin.

Kaiken lisäksi huomattava osa ihmisistä, joilta yritin aiheesta kysellä, ei osannut nimetä tuskin ensimmäistäkään suomalaista vesiputousta. Tyypillinen vastaus jopa Lapin kävijöiltä oli, että putouksia löytyy vasta Norjan puolelta. Pohjimmiltani en voinut uskoa, että Suomi olisi niin vesiputoukseton maa kuin moni tuntui ajattelevan; olihan jo Louneman kirja paljastanut koko joukon upeita putouksia, eivätkä siinä varmasti olleet edes maamme kaikki kohteet. Tuolloin mieleeni nousi ajatus kaikille avoimesta sähköisestä tietolähteestä, joka antaisi maamme vesiputouksille sen kunnian ja näkyvyyden, mikä niille kuului. Samalla se muistuttaisi usein niin synkällä päällä olevia suomalaisia, että kotimaamme on kaunis ja arvokas paikka, josta voi olla ylpeä.

Käydessäni läpi Risto Louneman kirjasta lukemiani kohteita aloin kaikessa hiljaisuudessa suunnitella internet-sivustoa, joka valmistuessaan tarjoaisi kaikille asiasta kiinnostuneille mahdollisuuden lukea laajapohjaista tietoa Suomen vesiputouksista. Samalla aloin suunnitella kuvausmatkoja, joiden tavoitteena olisi hankkia materiaalia sivustoa varten. Otin heti alkuun toteutuksen lähtökohdaksi, että kirjoittaisin sivustolle tietoa vain putouksista, jotka olisin henkilökohtaisesti nähnyt ja kuvannut paikan päällä. Sivuston avaamiseen mennessä tämä tavoite sittemmin toteutuikin lähestulkoon täydellisesti.

Ensimmäisen kuvausmatkani tein alkukesästä 2009 Kainuun ja Kuusamon seuduille, missä kuvasin mm. Suomen tunnetuimpiin vesiputouksiin kuuluvan Jyrävän, Kiutakönkään ja Hepokönkään. Uudet kuvausmatkat seurasivat toisiaan myöhempinä vuosina, suuntautuen milloin Kilpisjärvelle, milloin Inariin Lemmenjoelle. Kaikki alkuaikojen kiertomatkat tein uskollisella autollani Toyota Yariksella (vm. 2002), ja suunnistusapunani keväällä -09 ostamani TomTom One -navigaattori. Vuonna 2015 tosin autoksi vaihtui Nissan Almera (vm. 2003).

Matkojen välissä etsin internetistä ja Suomen maastokartoista tietoa mahdollisista uusista, vielä tuntemattomista vesiputouksista. Yleinen tekniikka tässä tehtävässä oli seurata karttoihin merkittyjä jokiuomia ja verrata uomaa ylittävien korkeuskäyrien tiheyttä tietyllä matkalla; mitä tiheämmässä korkeuskäyrät menevät, siellä myös pudotus on suurin. Tällä tavoin sain vihjeitä useista näkemisen arvoisista kohteista – perinteisen googlettamisen ohessa. Parhaimmillaan matka vei minut kesällä 2011 vaellukselle Käsivarren erämaahan, missä kuvasin Suomen suurimpiin kuuluvan Pihtsusköngäs-putouksen (kuva alla).

Pihtsusköngäs 19.7.2011

Kohteita etsiessäni minulle tuli kuukausi kuukaudelta entistä selvemmäksi, miten vähän tietoa Suomen vesiputouksista yleisesti oli jaossa. Esimerkiksi putousten luokittelusta kohteen muodon ja geologian pohjalta ei tiettävästi ollut edes olemassa suomenkielisiä termejä. Toinen hämmästyttävä seikka oli, että moni kauniskin vesiputous oli Suomessa vailla virallista nimeä. Selvää olikin, että työtä sivustoni valmiiksi saattamiseen oli tehtävä hartiavoimin.

Kitsiputous 28.6.2012

Kun materiaalia kerääntyi, oli aika aloittaa syksyllä 2011 myös sivuston tekninen ohjelmointityö. Kaiken kaikkiaan tämä prosessi kesti reippaasti yli vuoden, venyen mm. siksi, että halusin sivuston toimivan myös mobiililaitteilla. Ohjelmointityössä minua auttoi paljolti koulutustaustani DI:nä ja leipätyöni sovelluskehittäjänä. Monien betatestausten jälkeen sivusto avattiin lopulta julkiseen verkkoon 24.4.2013.

Voidaan ehkä jopa sanoa, että sivustoni avaaminen käänsi uuden lehden Suomen vesiputousten historiassa. Moni kävijä on palautteen perusteella ollut yllättynyt ja kiitollinen sivuston löytämisestä, ja saanut elämäänsä uuden harrastuksen vesiputouksista. Toimintamme on myös ollut useaan otteeseen esillä jopa valtakunnallisesssa mediassa, sillä sivustosta on kirjoitettu niin Helsingin Sanomissa, Retki-lehdessä, Ylen sivuilla kuin Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Ympäristö-lehdessäkin – vain muutamia mainitakseni. Myös Nelosen uutisissa olemme kerran olleet haastateltavana.

Toimintamme on todennäköisesti antanut myös inspiraatiota monen internetissä toimivan luontoaiheisen blogin tai kuvagallerian tekijöille (ks. esim. Retkipaikka.fi ja Kuvakulmilla.com). Sitä kautta uskon, että sivusto on monessa mielessä onnistunut tehtävässään Suomen vesiputousten tuomisessa julkisuuteen. Vuoden 2015 aikana sivustolle tehtiin yli 52 000 käyntiä lähes 41 000 käyttäjän toimesta, ja kävijämäärät ovat edelleen kasvussa.

Viimeisimmän ison uudistuksen toteutimme keväällä 2016, jolloin sivustosta avattiin englanninkielinen rinnakkaisversio ulkomaalaisia retkeilijöitä varten. Samalla korvasimme sivustolla vuodesta 2013 käytetyt valokuvat tarkemmilla, sekä uudistimme kauttaaltaan koko teknisen alustan ulkoasua myöten. Projekti kuitenkin jatkuu edelleen, ja tarkoitus on parannella toteutusta ja täydentää putousvalikoimaa joka vuosi, niin kauan kuin kohteita ja elämää riittää.

Ja kukapa tietää – ehkäpä vielä joskus koittaa päivä, jolloin kenenkään Suomen vesiputouksista kyselevän ei tarvitse enää kuulla fraasia niitä on vasta Norjassa. Jos ei muuta, toivon sivustoni antaneen kuluneiden vuosien aikana vaikka edes pienenkin askeleen siihen suuntaan.

Juveninkoski ja minä 15.4.2010. Kuva: Hanna-Mari Sorvari


Sivuston tavoitteet

Suomen Vesiputoukset -sivuston ensisijaisena tavoitteena on lisätä yleistä tietoutta Suomen tärkeimmistä luonnontilaisista vesiputouksista. Sivusto on suunnattu näin ollen kaikille, joita maamme vapaiden putousten jännittävä maailma kiehtoo.

Vaikkei maastamme realismin nimissä löydy Niagaran tai monien Norjankaan vesiputousten kaltaisia suurputouksia, ovat monet könkäistämme silti kauneudessaan ainutlaatuisia nähtävyyksiä. Siksi voikin todeta, että olitpa sitten vaellusharrastaja, satunnainen retkeilijä tai muuten vain luonnosta kiinnostunut – Suomessa riittää vesiputouksia nähtäväksi.

Tärkeänä tavoitteenamme on myös lisätä Suomen matkailua tuomalla esille vähän tunnettuja tai jopa aiemmin kokonaan tuntemattomia vesiputouksia. Näiden putousten tutuiksi tekeminen saattaa parhaimmillaan lisätä syrjäisten alueiden nähtävyysvalikoimaa ja siten matkailutuloja – toivossa voi ainakin elää.

Eräitä perusarvoja, joita pyrimme kaikessa toiminnassamme edistämään ja kunnioittamaan ovat mm.

- Luonnon ja erityisesti vesistöjen suojelu
- Tiedon luotettavuus
- Suomalaisuus

Tällä hetkellä sivustomme tarjoaa vesiputouksista kiinnostuneille mm. seuraavaa:

  • Mahdollisimman kattavan, alati päivittyvän listan Suomen luonnontilaisista vesiputouksista.
  • Jokaisesta vesiputouksesta mahdollisimman tarkat faktatiedot. Näihin kuuluvat esimerkiksi putouksen korkeus, keskimääräinen virtaama, geologiaan ja muotoon pohjautuva luokittelu sekä tarkka maantieteellinen sijainti.
  • Faktatietojen ohella aina myös omakohtaiseen matkakokemukseen pohjautuvan kuvauksen kustakin putouksesta, täydennettynä videokoosteella ja valokuvilla.
  • Ajo- ja kulkuohjeet putouksille, mukaan lukien lähimmän parkkipaikan tarkka sijainti.
  • Karttapalvelun, jossa putouksia voi etsiä suoraan Suomen kartalta.
  • Turisteille ja retkeilijöille suunnatun työkalun, jolla käyttäjä voi etsiä lähimpiä putouksia joko antamansa osoitteen tai nykyisen sijaintinsa perusteella.
  • Vapaiden putouksien lisäksi erityissilmäyksen muutamiin maamme merkittävimpiin valjastettuihin vesiputouksiin, jotka on yhä mahdollista nähdä vapaina esimerkiksi koskinäytöksissä.
  • Kaksikielisyyden ja sitä kautta kansainvälisyyden; kaikista putouksista tiedot myös englanniksi.
  • Kattavan tuen sekä mobiililaitteille että perinteisille tietokoneille.

Useita tunnettuja vesiputoussivustoja (esim. World Waterfall Database) tuntuu vaivaavan perusongelma, että putouksia on tietokannassa runsaasti, mutta liian monesta kohteesta puuttuvat tiedot ja erityisesti kuvat lähes kokonaan. Mielestämme tällainen lähestymistapa – paljon kohteita mutta kuvattomina ja tyhjillä tiedoilla – on omiaan karkottamaan kävijöitä.

Tällä sivustolla olemme pyrkineet panostamaan paitsi tiedon laadukkuuteen, myös ennen muuta kuvalliseen ilmeeseen. Yhtäkään putousta ei lisätä sivustolle ilman valokuvia, joiden ottamiseen on käytetty aina paitsi digikameroita, myös perinteistä filmikameraa. Itse uskon hyvien valokuvien (ja videoiden) jäävän ihmisten mieleen, ja avaavan putousten olemuksen kävijöille parhaalla tavalla, mikä internetin kautta tänä päivänä on mahdollista.


Sivustolle valittujen putousten kriteerit

Vaikka sivuston tehtävänä on tarjota tietoa mahdollisimman monesta Suomen vesiputouksesta, on kunkin putouskohteen täytettävä ennalta määrätyt kriteerit, ennen kuin se voidaan hyväksyä palveluun. Syynä kriteereihin on, että haluamme sivuston sisällön laadun pysyvän korkeana. Tämä puolestaan tarkoittaa, että vain aidosti merkittävät putoukset – Suomen luonnon helmet – pääsevät mukaan. Tällä hetkellä kultakin sivustolle hyväksyttävältä putoukselta edellytetään lähtökohtaisesti seuraavia ehtoja:

  • Kohde sijaitsee Suomen rajojen sisällä.
  • Putous virtaa vapaana ympäri vuoden ilman ihmisen häirintää.
  • Putous ei ole ihmisen rakentama, vaan virtaa luonnollisella peruskalliolla.

Lisäksi edellytetään seuraavaa:

  • Putouksen kokonaiskorkeus on vähintään 2–3 metriä, ja kohteella on selvästi erottuva ylä- ja alataso suoraan edestä katsottuna. Lisäksi kohde sijaitsee Suomen Maanmittauslaitoksen virallisiin karttoihin merkityssä pysyvässä jokiuomassa.

Tai vaihtoehtoisesti:

  • Kohde on tunnettu alueellinen nähtävyys vesiputouksena vähintään 10 vuoden ajalta. (ks. esim. Muonion Äkäslinkka)

Käytännössä ehdot rajaavat hyväksyttävien kohteiden ulkopuolelle mm. vesivoiman tuotantoon valjastetut putoukset, koristesuihkulähteet sekä patovallien yli virtaavat putoukset. Lisäksi ulkopuolelle jäävät ainoastaan sateella syntyvät "tilapäiset putoukset", joilla ei ole pysyvää jokiuomaa, sekä pudotuskorkeudeltaan merkityksettömät kosket. Toisaalta kriteereiden täyttyminen ei vielä automaattisesti tarkoita kohteen hyväksymistä, jos putous ei muuten yleisilmeeltään "sytytä". Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös vesiputouksissa kokonaisuus ratkaisee.

Vanhankaupunginkoski 2009
Ylhäällä Helsingin Vanhankaupunginkoski elämäni ensimmäinen vesiputous kuvattuna uudelleen syksyllä 2009. Putous on kuitenkin ihmisen rakentama patovalli, eikä siksi ole sivustolla mukana.


Putousten nimeäminen

Jokainen sivustollamme kuvattu putous on pyritty esittelemään ensisijaisesti kohteen virallisella nimellä, mikäli sellainen on tiedossamme. Suomessa vesiputousten valtakunnallisesta nimeämisestä vastaa Maanmittauslaitos.

Osa maamme putouksista on kuitenkin edelleen ilman virallista nimeä. Näille putouksille on siksi pyritty antamaan tätä sivustoa varten mahdollisimman kuvaava tilapäinen nimi, joka on tyypillisesti muotoa joen nimi + "putous" (esimerkiksi Bierfejohkan putous).

Mikäli putous on virallisesti nimetön, on asia pyritty ilmoittamaan heti putouksen tekstikuvauksen alussa, yleensä ensimmäisessä kappaleessa. Jos tiedät jollekin putoukselle virallisen nimen, joka tältä sivustolta vielä puuttuu, otathan yhteyttä.


Putousten arvostelu

Jokainen sivustollamme esitelty vesiputous on arvosteltu asteikolla 1–5. Tämä yleisarvosana on esitetty keltaisilla tähdillä putousartikkelien yhteydessä. Arvosanat ovat lähtökohtaisesti omiin kokemuksiini perustuvia henkilökohtaisia mielipiteitä, joita ei tule ottaa kirjaimellisena totuutena putouksen kauneudesta tai arvokkuudesta. Arvosanat tulee myös aina suhteuttaa siten, että ne kuvastavat ainoastaan Suomen vesiputouksia. Nyrkkisääntönä putousten arvosteluun vaikuttavat eniten seuraavat tekijät:

- Putouksen korkeus

- Putouksen vesimäärä

- Ympäröivän maiseman kauneus

- Onko putouksessa jäänteitä ihmisen toiminnasta (patorakenteita tms.)

- Kuinka suuren osan vuodesta putous virtaa

Arvosanat on pyritty painottamaan ns. normaalijakauman suuntaan, eli yhden ja viiden tähden putouksia on vain vähän, ja loput ovat tältä väliltä. Korostettava kuitenkin on, että jokainen tällä sivustolla esitelty vesiputous on arvosanasta riippumatta näkemisen arvoinen kaikista vähäilmeisimmät putoukset ovat jo lähtökohtaisesti rajattu pois. Siksi yhdenkin tähden putoukset voivat olla arvokkaita luontokohteita.


Putouksille kulkeminen – kuvakkeiden selitykset

Suomen vesiputoukset sijaitsevat hyvin vaihtelevissa ympäristöissä. Osa sijaitsee lähellä ajoteitä tai parkkipaikkoja, osa hyväkuntoisten retkeilypolkujen varsilla. Toiset taas sijaitsevat poluttomassa erämaassa kymmenien kilometrien päässä lähimmästä ajotiestä. Kunkin putouksen näkeminen edellyttää siksi kohteesta riippuen hyvin erilaista matkasuunnitelmaa, johon vaikuttavat ennen kaikkea kohdetta ympäröivän maaston vaikeakulkuisuus ja kuljettavan matkan pituus.

Tällä sivustolla olemme niputtaneet asiaa koskevan tiedon putousartikkeleissa ns. "Pääsy"-parametrin alle. Tämä on tehty siten, että maaston vaikeakulkuisuus ("Helppo", "Vaikea" jne.) on kerrottu ensin, ja tämän jälkeen seuraa kuvakkeella ilmaistu tieto kohteen etäisyydestä lähimmästä ajotiestä. Pääsy-parametrin yhteydessä käyttämämme kuvakkeet on selitetty alla.

Putousta ympäröivä maasto:

Helppo

Putoukselle pääsee hyväkuntoista tietä tai polkua pitkin.

Keskivaikea

Putoukselle pääsy edellyttää liikkumista teiden ulkopuolella, esimerkiksi poluttomassa metsämaastossa. Maasto on kuitenkin pääosin kulkukelpoista. Suunnistuksen perustaidot ovat tarpeen.

Vaikea

Putoukselle pääsy edellyttää kävelyä vaikeakulkuisessa maastossa, jossa on varauduttava esimerkiksi vesistönylityksiin, jyrkkiin nousuihin ja laskuihin sekä louhikoihin. Käytännössä maasto edellyttää retkeilijältä hyvää kuntoa ja vaelluskokemusta.

Hyvin vaikea

Putouksen näkeminen vaatii poikkeuksellisen vaikean ja vaarallisen maaston ylittämistä. Tällainen maasto voi sisältää esimerkiksi erittäin jyrkkien rinteiden tai louhikoiden kiipeämistä ja laskeutumista. Edellyttää kävijältä ehdottoman hyvää kuntoa ja kokemusta vaikeissa maasto-oloissa liikkumisesta.

Putouksen etäisyys ajotiestä:

Putous sijaitsee ajotien tai parkkipaikan välittömässä läheisyydessä, tai korkeintaan 500 metrin säteellä siitä.

Kohteen luokse pääseminen edellyttää vähintään 500 metrin, mutta korkeintaan 10 kilometrin päiväkävelyä.

Putouksen luona käyminen edellyttää maastoyöpymistä. Käytännössä kohteen luokse pääseminen vaatii vähintään 10-50 kilometrin patikoimista yhteen suuntaan.

Kohteen luokse pääsee helpoimmin venekuljetuksella. Ilman venekuljetusta putouksen näkeminen (mikäli mahdollista) vaatii vähintään yhden vuorokauden maastovaelluksen.

Edellisten symbolien yhdistämisellä saadaan jokaiselle putoukselle määriteltyä kohteelle pääsyn helppoutta kuvaava parametri. Esimerkiksi Komulanköngäs sijaitsee lähellä parkkipaikkaa hyväkuntoisen tien päässä, siinä missä vaikkapa Pihtsusköngäs sijaitsee yli 40 kilometrin patikkamatkan päässä vaikeakulkuisessa tunturimaastossa.


Käyttöehdot ja materiaalin lainaaminen

Suomen vesiputoukset -sivuston materiaali on tarkoitettu ensisijaisesti yleistajuiseksi tietolähteeksi Suomen vesiputouksista, ei tarkaksi kenttäoppaaksi maastoon. Vaikka sivuston tavoite on pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman tarkkaa informaatiota, varmuutta tiedon täydestä oikeellisuudesta ei voida taata. Sivuston ylläpito toivoo kävijöitä ilmoittamaan mahdollisista putousten tiedoissa esiintyvistä virheistä ensi tilassa.

Monet vesiputouksista ovat potentiaalisesti vaarallisia paikkoja, eikä sivuston ylläpito voi taata yksilön turvallisuutta hänen käydessään sivustolla esiteltyjen kohteiden luona. Henkilöt, jotka käyttävät sivuston sisältöä vesiputousten etsimiseen, ovat aina itse ​​vastuussa teoistaan ​​ja henkilökohtaisesta turvallisuudestaan. Sivuston tekijä ei näin ollen ota vastuuta mahdollisista henkilö- tai omaisuusvahingoista, joita putousten luona käyminen voi aiheuttaa. Maastossa liikkujan tulee lisäksi omalla vastuullaan noudattaa mahdollisia paikallisia määräyksiä esimerkiksi luonnonsuojelusta tai yksityisomaisuudesta.

Kaikkea sivustolla esiteltyä teksti- ja kuva-aineistoa suojaavat kansainväliset tekijänoikeuslait. Materiaalin pienimuotoinen lainaaminen ei-kaupalliseen käyttöön (esimerkiksi koulutyötä, harrastusta tai tutkielmaa varten) on kuitenkin lähtökohtaisesti sallittua, tosin tällöin lähde tulee mainita. Mikäli haluat lainata sivuston materiaalia kaupalliseen käyttöön (tai olet epävarma asiasta), pyydän ystävällisesti ottamaan yhteyttä kontaktilomakkeella. Lainaamiseksi lasketaan myös kuvien "upottaminen" suoralla linkillä web-sivuille. Pienen osan sivuston kuvista omistaa Kuusamon kotiseutuarkisto, Geologian tutkimuskeskus GTK, Suomen ympäristökeskus, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Elina Kontturi, Johanna Mononen, Pauliina Järvelä, Merja Rapeli, Antti Kettunen, Kalervo Niskakoski tai Petri Niikko. Näiden (erikseen mainittujen) kuvien osalta käyttö edellyttää aina omistajan lupaa.

Sivuston postituslistalle liittyneiden henkilöiden nimet ja sähköpostiosoitteet jäävät ainoastaan ylläpidon tietoon, eikä niitä missään vaiheessa luovuteta kolmansille osapuolille. Listalta pääsee halutessa pois kontaktilomakkeen avulla, tai ottamalla yhteyttä ylläpitoon.

Kävijöiden maantieteellisiä sijaintitietoja "Etsi lähin putous" -työkalun käytössä ei tallenneta mihinkään.


Kiitokset

Haluan lopuksi lausua kiitokseni seuraaville henkilöille tärkeästä avusta sivuston valmiiksi työstämisessä:

Hanna-Mari Sorvari, suuresta työstä sivuston kääntämisessä englanniksi, englanninkielisten artikkelien oikoluvusta, sekä hyvästä matkaseurasta ja avusta vesiputousten kuvaamisessa ympäri Suomea.

Esko Kuusisto, vesiputousten hydrologisten faktatietojen toimittamisesta (Suomen ympäristökeskus SYKE, Vesikeskus/Sisävesiyksikkö).

Jere Lampola, putousten korkeusprofiilien tarkistamisesta Maanmittauslaitoksen avoimen Korkeusmallin sisältämästä tietoaineistosta (alk. 19.9.2014). Sivustolle päivitetään vähittäin tarkentuvaa tietoa vesiputousten korkeuksista Korkeusmallin tietoaineiston mukaisesti (2m Korkeusmallin viim. versio 31.7.2014, linkki lisenssiehtoihin).

Antti Hätinen, avusta domain-nimen rekisteröimisessä ja sivuston hosting-palvelun järjestämisestä (phz.fi).

Lisäksi haluan kiittää seuraavia henkilöitä ja tahoja tilapäisestä avusta putousten kuvaamisessa, tai sivustoa täydentävän kuva-aineiston lainaamisesta: Antti Kettunen, Elina Kontturi, Eve Vehmaa, Kalervo Niskakoski, Johanna Mononen, Merja Rapeli, Pauliina Järvelä, Petri Niikko, Geologian tutkimuskeskus GTK, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kuusamon kotiseutuarkisto ja Suomen ympäristökeskus.

Kiitos myös työkaverilleni Hannu Aarnialalle (hannuaarniala.com) sivuston päälogon ja karttakuvakkeiden suunnittelusta, sekä yleensäkin kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat auttaneet sivuston beta-testaamisissa 2013 ja uudestaan 2016.

Lopuksi erityiskiitos laulaja Irwin Goodmanille (siellä jossakin...) mahtavasta matkamusiikista kuvausreissuillamme ympäri Suomea!

  Tilaa uutiskirje

Postituslistamme jäsenenä kuulet ensimmäisten joukossa uusista vesiputouksista sivustollamme.

Tilaa uutiskirjeemme täältä!

  Yhteistyössä

Twitter