FAQ – Usein kysyttyjä kysymyksiä

Miten vesiputous määritellään?

Vesiputouksille ei ole olemassa yhtä virallista määritelmää. Jotkut määrittävät "vesiputouksiksi" ainoastaan täysin vapaasti putoavat kosket. Toiset taas laskevat vesiputouksiksi loivatkin kosket, kun vettä on tarpeeksi.

Itse määritän kosken "putouksellisuuden" pääpiirteissään seuraavalla tavalla: Jos koskea kohti katsoo suorassa kulmassa edestä, ja se näyttää "putoukselta", sen voi laskea vesiputoukseksi. Tarkempaa tietoa putousten määritelmistä on luettavissa artikkelista "Yleistietoa Suomen vesiputouksista".

Tälle sivustolle hyväksyttäviltä putouksilta pyrimme edellyttämään lisäksi luonnonmukaisuutta, vähintään 2–3 metrin kokonaiskorkeutta sekä karttaan merkittyä selkeää jokiuomaa. Ehdot eivät kuitenkaan ole kiveenhakatut, vaan viime kädessä kohteen esteettinen kokonaisuus ratkaisee. Lisätietoa kriteereistä on kerrottu täällä.

Mikä on Suomen korkein vesiputous?

Kysymyksen vastaus riippuu siitä, millaista vesiputousta haetaan.

Tietojeni mukaan Suomen korkein vesiputousten sarja on tällä hetkellä Enontekiöllä sijaitseva Kitsiputous, jonka kokonaiskorkeus liikkuu 100 metrin kieppeillä. Jos taas haetaan korkeinta yksittäistä vesiputousta, on Maaningan Korkeakoski (36 m) virallisesti korkein – joskaan pudotus ei ole vapaa.

Toisaalta karttojen korkeuskäyrien perusteella myös mm. Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella ovat korkeudeltaan vähintään samaa luokkaa tai korkeampia kuin Korkeakoski. Kummassakaan näistä pudotus ei niin ikään ole vapaa.

Vapaasti putoavista vesiputouksistamme korkein on Enontekiöllä Käsivarren erämaassa pauhaava Pihtsusköngäs 17 metrin suoralla pudotuksellaan.

Mikä on Suomen suurin vesiputous?

Vastaus riippuu siitä, mitä "suurimmalla" tarkoitetaan. Jos haussa on vesimäärältään suurin putous, Kuusamon Kiutaköngäs (keskivirtaama 24 m3/s) on suurin. Kiutaköngäs tosin ei ole yksittäinen putous vaan putousten sarja, jossa pudotuskorkeus (14 m) jakautuu 325 metrin matkalle.

Jos putouksen "suuruutta" mitattaessa halutaan huomioida myös kohteen korkeus ja leveys, pitäisin itse kahtena Suomen suurimpana vesiputouksena Pihtsusköngästä Enontekiöllä (kork. 17 m, virtaama 1.7 m3/s) ja Jyrävää Kuusamolla (kork. 9 m, virtaama 20.4 m3/s).

Teknisestä näkökulmasta suurimman putouksen kriteeri on putouksen teho (P), joka lasketaan kaavalla P = Qρgh, missä Q=virtaama (m3/s), ρ=veden tiheys (1000 kg/m3), g=painovoiman kiihtyvyys (9.81 m/s2) ja h=putouskorkeus (m). Tällöin esimerkiksi Kiutakönkäälle saadaan keskivirtaamalla tehoksi 3.3 MW ja Jyrävälle 1.8 MW. Nämä ovat pieniä verrattuna esim. padotun Imatrankosken tehoon (192 MW). Vertailun vuoksi Pohjois-Amerikassa sijaitsevien Niagaran putousten vesivoimaloiden tämänhetkinen sähköteho on peräti 4900 MW.

Mikä on Suomen kaunein vesiputous?

Kauneus on aina katsojan silmässä, joten kysymykseen ei ole yksikäsitteistä vastausta. Vaikka vesiputouksen näyttävyys on yleensä suoraan verrannollinen kohteen korkeuteen ja vesimäärään, voivat pienetkin putoukset olla erittäin kauniita. Viime kädessä kokonaisuus ratkaisee enemmän kuin putouksen yksittäiset geologiset parametrit.

Omasta mielestäni maamme kauneimpiin putouksiin kuuluvat laajalti tunnetut Kitsiputous, Fiellun putous ja Jyrävä. Kunniamaininnan ansaitsevat kuitenkin myös eräät astetta vähemmän tunnetut kohteet, kuten Putaanköngäs, Kullaojan putous ja Vähänojanköngäs.

Syksyllä 2014 järjestetyssä gallupissamme sivuston käyttäjät äänestivät Puolangan Hepokönkään Suomen kauneimmaksi putoukseksi.

Mikä on Suomen suosituin tai kuuluisin vesiputous?

Vaikkei useimpien Suomen vesiputousten kävijämääriä ole tilastoitu, "suosituimmat" putoukset sijaitsevat todennäköisesti kansallispuistoissa ja muilla merkityillä luontoalueilla, jotka ovat retkeilijöiden suosiossa. Erityisesti tämä pätee putouksiin, joiden luokse pääsee helposti. Esimerkiksi Kuusamon Jyrävä ja Kiutaköngäs ovat todennäköisesti kävijätilastojen kärkipäässä, sillä Oulangan kansallispuiston alueella vierailee vuosittain lähemmäs 200 000 kävijää (2014). Metsähallituksen tietojen mukaan Kiutakönkäällä kävi kesä-elokuussa 2014 n. 40 000 kävijää ja Pienellä Karhunkierroksella (jonka varrella Jyrävä sijaitsee) n. 29 000 samana aikana.

Myös Puolangan Hepoköngäs on yksi maamme tunnetuimmista vesiputouksista, ja Metsähallituksen mukaan vuosittainen kävijämäärä (2015) on n. 15 000. Rovaniemen Auttikönkäällä vastaava määrä (2015) oli peräti 22 000. Vaeltajien keskuudessa myös Fiellun putous ja Pihtsusköngäs kuuluvat suosittuihin kohteisiin.

Milloin vesiputouksia kannattaa käydä katsomassa?

Upeimmillaan lähestulkoon kaikkia vesiputouksia voi pitää silloin, kun niiden vesimäärä on suurimmillaan. Suomessa tämä tapahtuu pääsääntöisesti lumien sulaessa, eli vuotuisten kevättulvien aikaan. Nämä tulvat ajoittuvat eteläisessä Suomessa yleensä huhtikuun lopulle, ja Pohjois-Suomessa touko-kesäkuulle (vaihtelua toki esiintyy). Myös runsaiden sateiden jälkeen putousten virtaamat ovat usein korkeita.

Luonnostaan runsasvetiset putoukset (esim. Jyrävä Kuusamossa) ovat näkemisen arvoisia käytännössä mihin vuodenaikaan tahansa. Vähävetisimpien putousten (esim. Velhovuoren putous Lavialla ja Tarhapuron putous Kolilla) kohdalla katseluaika sitä vastoin on selvästi rajatumpi; pääsääntöisesti niitä voi pitää näyttävinä vain kevättulvien aikaan, sekä kovien sateiden jälkeen.

Yleensä rajattu katseluaika näkyy tällä sivustolla putousten arvosanoissa: mikäli putous virtaa satunnaisen kävijän näkökulmasta vain harvoin, on sen arvosanakin heikko. Katseluaikojen laajuus on pääsääntöisesti ilmoitettu kohteen tekstikuvauksen yhteydessä, mikäli asiassa on jotakin mainittavaa.

Millaisilla kameroilla sivuston kuvat on otettu?

Sivuston valokuvat on otettu suurelta osin neljällä eri kameralla. Keväästä 2015 alkaen käytössäni on Nikon D3200 -järjestelmäkamera. Tätä ennen pääosa kuvista on otettu Panasonic DMC-FS3 -pokkarikameralla ja Panasonic DMC-FZ30 -kompaktikameralla. Näiden lisäksi kaikista putouksista on otettu kuvia Olympus Multi AF All-Weather 35mm -filmikameralla, pääosin 400 ASA:n filmille. Filmikuvia otan, koska pidän niiden ainutlaatuisesta värimaailmasta ja nostalgisesta tunnelmasta.

Putousten videotallenteet olen vuoteen 2014 asti kuvannut vanhalla, hyvällä ja varmatoimisella Panasonic NV-DS65 -digivideokameralla. Vuodesta 2015 alkaen video-otokset on kuvattu Nikon-järjestelmäkameran videotoiminnolla.

Miten vesiputouksia kannattaa valokuvata?

Vesiputousten ammattimaisesta valokuvaamisesta on julkaistu useita kattavia oppaita niin internetissä, kuin painetussa kirjallisuudessakin. Omasta mielestäni putousten kuvaamisessa pätevät yleisellä tasolla useat samat säännöt, kuin maisemakuvauksissa yleensäkin. Eräitä seikkoja kannattaa silti painaa mieleen lähdettäessä kuvausreissulle:

Yleensä pilvisellä säällä syntyy parempia ja ennen kaikkea tasaisempia putouskuvia kuin auringonpaisteella. Kohtisuora auringonvalo horisontista tai vaikka joesta heijastuneena voi helposti ylivalottaa kuvan, jolloin kuvan varjoisammat alueet jäävät epäluonnollisen tummiksi. Jos pilvistä säätä ei ole tiedossa, on suositeltavaa kuvata putous keskipäivällä, jolloin varjot ovat pienimmillään eikä aurinko paista kameraan ainakaan horisontista. Apua voi saada myös valokuvausliikkeissä myytävistä harmaasävysuotimista (joskaan itselläni ei sellaista vielä ole).
Yksi tyypillinen vesiputouskuvaajan ongelma – varsinkin läheltä kuvattaessa – on putouksen lennättämä vesisumu ja sen aikaansaamat roiskeet kameran linssissä. Tyypillisesti näitä roiskeita ei aina havaitse kuvausvaiheessa kameran etsimestä tai pikkunäytöltä, vaan ongelma tulee esiin vasta avattaessa kuvia kotona. Tähän ongelmaan ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Roiskeiden määrän voi kuitenkin minimoida pyyhkimällä linssin kuivaksi jokaisen otoksen välillä ja suorittamalla valokuvaamisen nopeissa, lyhyissä pätkissä. Kannattaa myös kytätä hetkiä, jolloin sumua lentää vähemmän.
Voimakas zoom kamerassa (tai erillinen kauko-objektiivi) on erittäin suositeltava varuste. Tämä siksi, koska monet putoukset sijaitsevat korkeilla rinteillä tai muuten hankalissa paikoissa, eikä kuvaaminen läheltä aina onnistu helposti. Tällöin kameran kauko-objektiivin käyttö säästää paljon aikaa ja tekee kuvaamisesta myös turvallisempaa.
Jos lähdet erämaahan kuvaamaan, muista suojata kamerat sateelta hyvin. Tämä pätee erityisesti liikuttaessa Käsivarren Lapin erämaassa, jossa voimakkaat sadekuurot voivat yllättää ilman varoitusta.
Jos haluat vesiputouksista valokuvissasi "silkinpehmeitä" siten, että yksittäiset pisarat eivät erotu, on kamerassa käytettävä pitkää (usean sekunnin) valotusaikaa. Käytännössä tähän tarvitaan erillinen jalusta, jotta kuvan muu osa pysyisi terävänä. Itse en tosin suosi tätä valokuvaustapaa, koska jalustan raahaaminen erämaahan vaatii aina oman vaivansa, mutta makunsa kullakin.

Kattavampaa tietoa putousten valokuvaamisesta on luettavissa esimerkiksi luontokuvaaja Tero Hintsan kattavasta tietopaketista (julkaistu 23.4.2017) tai tältä sivustolta (englanniksi).

Miksi vesiputous x ei ole sivustolla?

Putouksen puuttuminen sivustolta voi johtua kolmesta eri syystä. Ensimmäinen selitys on, että kyseinen vesiputous ei täytä sivustolle pääsyyn vaadittavia kriteerejä (ks. "Sivustolle valittujen putousten kriteerit"). Toinen mahdollisuus on, että kohde ei yksinkertaisesti ole vielä ylläpidon tiedossa.

Mikäli kyse on jälkimmäisestä tapauksesta, lue em. linkin takaa löytyvä kappale ja tarkista, täyttääkö ko. putous vaaditut ehdot. Onko putous esimerkiksi varmasti Suomen rajojen sisällä ja luonnontilainen? Mikäli ehdot täyttyvät, voit ehdottaa putouksen lisäämistä sivustolle ottamalla yhteyttä kontaktilomakkeella. Moni meille päätynyt putousehdotus on asiaa tarkemmin tutkittaessa jäänyt kriteerien ulkopuolelle esimerkiksi siksi, että kyse ei ole ollut aidosta vesiputouksesta, vaan pelkästä koskesta, tai kohde onkin ollut padottu.

Kolmas vaihtoehto on, että putous on jo ylläpidon tiedossa, mutta sitä ei vielä ole ehditty käydä kuvaamassa. Kukin putous lisätään sivustolle lähtökohtaisesti vasta sitten, kun se on ylläpidon toimesta dokumentoitu paikan päällä. Tällä hetkellä tietoomme on ilmoitettu seuraavat potentiaaliset putoukset, jotka vielä odottavat kuvaamistaan:

- Maalpurinojan putous UKK:n kansallispuistossa Inarissa
- Paratiisikurun putous UKK:n kansallispuistossa Inarissa
- Routasenkurun eteläpään putous Vätsärin erämaassa Inarissa
- Valtijoen putous Käsivarren erämaassa
- Uutuanjoen nimettömät putoukset Vätsärin erämaassa Tuulijärven lähellä
- Adolfin Kammin putous Kaldoaivin erämaassa Utsjoella
- Akujoen putous Utsjoella
- Myllypuron putous Tampereen Kalkussa
- Ruskeavirran putous Korouoman rotkolaaksossa Posiolla

Voinko lainata sivustolla olevaa materiaalia?

Kaikki sivustolla oleva kuva- ja tekstimateriaali on tekijänoikeudella suojattu. Lähtökohtaisesti materiaalin pienimuotoinen lainaaminen ei-kaupalliseen käyttöön (esimerkiksi koulutyöhön, harrastukseen tai tutkielmaan) on kuitenkin sallittua, joskin tällöin lähde tulee mainita. Epäselvissä tapauksissa, tai jos haluat lainata aineistoa kaupalliseen käyttöön, ota yhteyttä kontaktilomakkeella. Lainaamiseksi lasketaan myös kuvien "upottaminen" suoralla linkillä web-sivuille.

Hyvin pienen osan sivuston kuvista omistaa Kuusamon kotiseutuarkisto, Geologian tutkimuskeskus GTK, Suomen ympäristökeskus, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kansatieteen kuvakokoelma, Elina Kontturi, Hannu Repo, Johanna Mononen, Pauliina Järvelä, Merja Rapeli, Antti Kettunen, Kalervo Niskakoski tai Petri Niikko. Näiden (erikseen mainittujen) kuvien osalta käyttö edellyttää aina omistajan lupaa.

Miten saan matkailuyritykseni näkyviin sivustolle?

Osana kotimaisen luontomatkailun tukemista olemme keväästä 2018 alkaen tarjonneet sivustolta edullista verkkonäkyvyyttä putousten lähellä toimiville matkailuyrityksille. Tarkempaa tietoa aiheesta yhteydenotto-ohjeineen löydät matkailuyrittäjän tietopaketistamme.

Miksi putouksen x tiedoissa on virhe?

Sivuston tiedot perustuvat viimeisimpään putouksia koskevaan tietoon, mikä itselläni on ollut saatavilla artikkeleita kirjoittaessani. Jos huomaat tällä sivustolla jonkin putouksen (tai muun artikkelin) tiedoissa selvän virheen, olen hyvin kiitollinen sen oikaisemisesta. Sivuston tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman ajantasaiseen ja totuudenmukaiseen informaatioon. Ota yhteyttä kontaktilomakkeella. Sama pätee, jos jokin sivustolla esitetty linkki ei toimi.

Kartat tai videot tai lähimmän putouksen etsintätyökalu ei toimi, missä vika?

Sivusto käyttää karttapalveluidensa toteuttamiseen Google Mapsin rajapintaa, joten karttojen toiminta edellyttää aina esteetöntä yhteyttä Googlen palvelimiin. Videot puolestaan toimivat Youtuben kautta upotuksina, nekin siis Googlen alaisuudessa.

Jos selaimestasi on syystä tai toisesta estetty pääsy Googlen palvelimiin, eivät kartat ja videot näy ollenkaan. Huomionarvoista on myös, että selaimesta tulee aina olla kytketty päälle sekä JavaScript että evästeet, jotta sivusto toimisi ongelmitta.

"Etsi lähimmät putoukset" -työkalussa käytettävä HTML5 -geolokaatio (käyttäjän paikannus) ei välttämättä toimi kaikissa vanhoissa selaimissa tai päätelaitteissa varsinkaan, jos käytössä on Internet Explorer. Lisäksi eräillä Applen vanhimmilla iPad ja iPhone -laitteilla on havaittu ongelmia Googlen karttojen ja karttakuvakkeiden latautumisessa "Suomen vesiputoukset kartalla" -sivulla. Ensin mainittuun ongelmaan auttaa selaimen vaihtaminen uudempaan, jälkimmäiseen taas useimmiten sivun lataaminen uudelleen.